Kasvavat luut tarvitsevat kalsiumia – miten varmistaa, että lapsi saa sitä riittävästi?

Kalsium, josta monesti puhutaan myös kalkkina, on tärkeä kivennäisaine paitsi aikuisille, myös lapsille ja nuorille kasvun ja kehityksen aikana.

Kalsiumia tarvitaan muun muassa luiden ja hampaiden rakennusaineeksi. Elimistön kalsiumista jopa 99 % sijaitsee luissa, joissa se toimii keskeisenä luun rakenneosana yhdessä fosforin kanssa. Kalsium on osa luun mineraalia, joka tekee luukudoksesta lujan ja kestävän. Hampaissa kalsiumia tarvitaan sekä hammaskiilteen että hammasluun rakentumiseen.

Kalsiumilla on myös monia muita aineenvaihduntaan ja sen säätelyyn liittyviä tehtäviä. Kalsium edistää esimerkiksi lihasten normaalia toimintaa, hermovälitystä ja osallistuu solujen jakautumis- ja erikoistumisprosesseihin.

Miksi kalsium on tärkeä kasvavalle lapselle?

Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa luuston kehittymisen kannalta. Kalsiumin merkitys luuston hyvinvoinnille korostuu.

Luiden kasvaessa ne pitenevät ja paksunevat, eli niihin muodostuu uutta luukudosta. Tähän tarvitaan yhtenä rakennusaineena kalsiumia. Riittävä kalsiumin saanti ravinnosta on siis edellytys luuston normaalille kehitykselle.

Elimistössä kalsiumin aineenvaihduntaan liittyy oleellisesti D-vitamiini, joka edistää kalsiumin normaalia imeytymistä suolistossa ja hyödyntämistä elimistössä. Luissa D-vitamiini osallistuu esimerkiksi luun mineralisaatioon eli se auttaa kalsiumin kiinnittymistä luustoon. Näin ollen myös D-vitamiini on välttämätön lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle.

Tarvittavien ravintoaineiden ja energian saannin turvaamiseksi kasvavan lapsen ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja tasapainoinen. Erityisesti kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista on hyvä huolehtia päivittäin. Täysipainoisen ravitsemuksen ohella tarvitaan myös säännöllistä liikuntaa, joka vahvistaa lasten ja nuorten luustoa.

Paljonko lapsi tarvitsee kalsiumia?

Lapsilla kalsiumin suositeltava saanti riippuu lapsen iästä. Suurimmillaan kalsiumin tarve on murrosiässä kasvupyrähdyksen aikana.

Eri ikäisille lapsille on laadittu omat saantisuositukset: suositeltava kalsiumin saanti 2–5-vuotiaille lapsille on 600 milligrammaa vuorokaudessa, 6–9-vuotiaille 700 mg vuorokaudessa ja 10–20-vuotiaille 900 mg vuorokaudessa*.

Aikuisille suositellaan 800 mg kalsiumia vuorokaudessa*.

Mistä kalsiumia saa?

Ruokavaliossa parhaita kalsiumin lähteitä ovat maitovalmisteet ja juusto sekä kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet, kuten kasvijuomat. Kalsiumia on jonkin verran myös esimerkiksi kalassa ja palkokasviksissa.

Yksi lasillinen eli 2 dl maitoa sisältää noin 250 mg kalsiumia. Pienestä juustoviipaleesta puolestaan saa noin 50 mg kalsiumia. Suositeltu kalsiumin määrä tulee täyteen, kun lapsi nauttii päivittäin esimerkiksi 2–3 maitolasillista ja 2–4 juustoviipaletta.

Jos maitovalmisteet eivät kuulu lapsen ruokavalioon eikä lapsi nauti ruokajuomana kalsiumilla täydennettyjä kasvijuomia, kalsiumin saanti saattaa jäädä suositeltua niukemmaksi. Tällöin riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti tulisi turvata muista hyvistä kalsiumin lähteistä. Esimerkiksi tofusta sekä hedelmistä, marjoista ja pähkinöistä saa myös kalsiumia, ja näitä kannattaakin sisällyttää monipuolisesti maidottomaan ruokavalioon kalsiumin saannin turvaamiseksi.

Lapsen ruokavaliota voi myös yksiöllisen arvion mukaisesti täydentää kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävällä ravintolisällä. Vaihtoehto perinteisille kalkkitableteille on pehmeä ja pureskeltava Multivita NamiNalle Kalsium+D3. Mustikalta ja mansikalta maistuva nallenmuotoinen valmiste on hyvänmakuinen tapa lisätä kalsiumin ja D-vitamiinin päivittäistä saantia. Multivita-tuotesarjan tuotteita on saatavilla apteekista, jossa asiantunteva henkilökunta opastaa sopivan kalsiumvalmisteen valinnassa.

Teksti: Lotta Wickholm

Lähteet:
Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014 (viitattu 5.8.2021).
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019 (viitattu 5.8.2021).
Arikoski P ym. Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2002; 18(12):1251-1258.
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M (toim.). Ravitsemustiede. Helsinki 2012: Kustannus Oy Duodecim.