Yleiskunnosta huolehtiminen on paras tapa välttyä flunssalta ja lyhentää sen kestoa. Sairastumisherkkyyteen ja sairastettavan flunssan kestoon vaikuttaa aina yleinen terveydentila.

”Flunssaa voi ehkäistä huolehtimalla yleiskunnosta. Kannattaa pitää säännöllinen unirytmi, syödä monipuolisesti ja liikkua säännöllisesti”, sanoo valtakunnallinen työterveyslääkäri Sirkku Martti Mehiläisestä.

Työn ja kiireen lomaan on syytä järjestää arjessa palautumisaikaa. Stressi voi altistaa flunssalle. Siksi myös stressin hallinta pienentää tartuntariskiä.

Flunssaviruksia on sadoittain liikkeellä

Vaikka yleiskunto olisi hyvä eikä stressikään painaisi, ihan kaikilta flunssilta ei kukaan silti välty. Flunssaviruksia on sadoittain, joten kaikille niille ei voi tulla vastustuskykyiseksi.

Tartunnanlähteitä on joka paikassa. Flunssa voi tarttua vaikkapa ovenkahvasta.

Koska sairastamme useiden eri viruksien aiheuttamia flunssia, flunssaa vastaan ei myöskään ole rokotetta.

Aikuinen sairastaakin vuodessa keskimäärin 2–4 flunssaa ja pieni lapsi jopa kymmenen. Usein flunssa tarttuu lapsista myös heidän vanhempiinsa. Pienten lasten kanssa paljon tekemisissä olevilla on muita suurempi riski sairastua flunssaan.

Flunssan kesto on vähintään 4–5 päivää

Flunssa jyllää elimistössä yleensä vähintään 4–5 päivää. Flunssan kestoon vaikuttaa yleiskunnon lisäksi se, minkä flunssaviruksen on onnistunut hankkimaan. Kaikki ei siis ole itsestä kiinni.

Väsynyt olo, pistely kurkussa, päänsärky ja nenän tukkeutuminen kertovat usein, että flunssa on tuloillaan. Pari kolme ensimmäistä päivää tuntuvat yleensä pahimmilta.

Kun rään valuminen yhdestä sieraimesta lakkaa, toinen alkaa vuotaa. Poskionteloissa voi myös tuntua painetta.

Flunssan hoito on pääasiassa lepoa

Kun flunssa on kunnolla alkanut, sille ei ole paljon tehtävissä. Elimistö tarvitsee parantuakseen lepoa ja ravintoa. Mitä rennommin pystyy ottamaan, sen parempi.

Vaikka uni parantaa, täysin sänkypotilaaksi ei tarvitse ruveta. Kevyt toimistotyö ja esimerkiksi rauhallinen kävely koiran kanssa onnistuvat flunssassakin. Syke ei kuitenkaan saisi nousta.

Vaikka flunssassa ei aina tee mieli syödä, keho tarvitsee energia- ja vitamiinipitoista terveellistä ravintoa. Siksi flunssassa on hyvä syödä säännöllisesti, vaikkei huvittaisikaan.

”Flunssassa ei saa paastota, sillä muuten yleiskunto ja verensokeri laskevat. Jos ruoka ei maistu lainkaan, voi juoda kevyesti makeutettua mehua”, Martti neuvoo.

Muista nesteytys kuumeen noustessa

Jos kuume nousee, nesteytys on tärkeää. Muuten elimistö kuivuu nopeasti ja yleiskunto romahtaa. Kannattaa siis juoda riittävästi ja mielellään jotain lämmintä.

Hunajavettä voi kokeilla kurkkukipuun. Särkyyn auttaa parasetamoli tai ibuprofeeni.

Pahimmat oireet talttuvat yleensä muutaman päivän kuluessa. Toipuminen alkaa.

”Lääkäriin kannattaa mennä, jos tauti yltyy uudelleen pahemmaksi ja olo käy vetämättömäksi”, Martti sanoo.

Kun flunssasta on toipunut, tärkeintä on huolehtia terveydestä ylipäätään. Mikäli haluaa välttyä flunssalta, kannattaa syödä terveellisesti, liikkua runsaasti, nukkua riittävästi ja välttää stressaamista – flunssienkaan vuoksi.

Auttaako sinkki flunssaan?

- Sinkkiasetaatti-imeskelytabletti lyhentää flunssan kestoa noin 30 prosenttia. Tärkeää on valita valmiste, joka liukenee suussa. Nielaistava tabletti ei toimi, sillä sinkin pitää vaikuttaa nielun limakalvoilla. Sinkkisuihke on vaihtoehto imeskelytabletille. Sen tehosta ei kuitenkaan ole tutkimuksia, toisin kuin imeskelytablettien tehosta.

- Sinkki auttaa vain flunssan alussa. Sinkin imeskely pitäisi aloittaa heti ensimmäisten flunssaoireiden ilmetessä ja viimeistään 24 tunnin sisällä flunssan alkamisesta.

- Sinkkiä kannattaa imeskellä vähintään 80 milligrammaa päivässä. 100 milligrammaa päivässä on hyvä annos.

- Tutkimusten mukaan parhaiten toimivat imeskelytabletit, joissa on sinkkiasetaattia. Jos tabletissa on sinkkisitraattia, se ei auta flunssaan.

- Sinkin ongelma on, että kaikkein mielestä se ei maistu kovin hyvältä. Flunssaa vastaan taistellessa maku kannattaa kuitenkin unohtaa.

Asiantuntijoina valtakunnallinen työterveyslääkäri Sirkku Martti, Mehiläinen, ja lääketieteen tohtori, dosentti Harri Hemilä, Helsingin yliopisto

Teksti: Anna Kauhala