Flunssan oireet

Tyypillisesti flunssa alkaa nenän tukkoisuutena ja nuhana, ja melko usein alkuoireina on myös kurkkukipua. Lisäksi voi olla kuumetta ja vilunväristyksiä. Pieni lämpö flunssan alkuvaiheessa kuuluu aikuisen normaaliin taudinkuvaan. Pienillä lapsilla kuume nousee yleensä korkeammaksi kuin aikuisilla ja voi kestää useita päiviä. Kuumeesta ei tarvitse huolestua, jos lapsen yleisvointi on hyvä.

Yskä seuraa tyypillisesti parin päivän sisällä. Nuha on aluksi usein vetistä, ja muuttuu päivien kuluessa sameammaksi, kun eritys vähenee. Nuhaeritteen muuttuminen sitkeämmäksi siis useimmiten merkitseekin, että tauti on helpottamaan päin.

Yskä puolestaan on aluksi kuivaa ärsytysyskää ja muuttuu vähitellen limaisemmaksi. On tavallista, että vaikka muut oireet ovat jo helpottaneet, yskiminen jatkuu pitempään. Kuume liittyy useimmiten taudin alkuvaiheeseen.

Flunssaa aiheuttavia viruksia on monia, ja oireet vaihtelevat jonkin verran viruksen mukaan. Flunssa kestää yleensä muutamista päivistä kahteen viikkoon. Jotkut taudinaiheuttajat ovat kuitenkin sitkeämpiä: esimerkiksi yskää ja äänen käheyttä voi olla jopa usean viikon ajan.

Flunssan hoito

Lepo on parasta hoitoa flunssaan. Potilaan olisi hyvä levätä kotona, kun hänellä on kuumetta ja vielä pari päivää sen jälkeenkin. Paraneminen pitkittyy, jos lähtee puolikuntoisena liikkeelle.

Särkyyn ja kuumeeseen voi ottaa oireita lievittäviä kipulääkkeitä. Lisäksi kannattaa juoda paljon lämmintä juomaa. Nenän tukkoisuuteen voivat auttaa keittosuolatipat ja -sumutteet, höyryhengitys ja limakalvoa supistavat lääkkeet. Jos on taipumusta poskiontelontulehduksiin, kannattaa huuhdella sieraimia sarvikuono-nenäkannulla. Yskänlääkkeet hillitsevät ärsytysoireita, mutta eivät paranna yskää.

Milloin lääkäriin?

Flunssa kestää tavallisesti useita päiviä ja usein yli viikon. Oireita kannattaa useimmiten hoitaa rauhassa kotona. Flunssaisena ei tulisi tarpeettomasti lähteä liikkeelle, koska virus leviää helposti muihin. 

Selkeä syy lääkärikäyntiin ovat pahenevat oireet, jotka liittyvät flunssan jälkitauteihin. Korvakipu vaatii tarkistuttamisen, samoin kova yskä ja kuume, sillä ne voivat olla keuhkokuumeen merkkejä. Pitkittynyt nuha ja voimakas päänsärky voivat kertoa poskiontelontulehduksesta. Bakteerin aiheuttamat tulehdukset saattavat vaatia antibioottihoidon.

Lapsi tulee viedä lääkäriin, jos hänellä alkaa ilmetä kipuja tai lapsi alkaa heräillä yöllä. Lääkäriin on syytä lähteä myös silloin, mikäli flunssa jatkuu yli kaksi viikkoa tai kuume kestää yli viisi vuorokautta tai nousee uudestaan. Hälyttäviä oireita lapsella ovat myös korkea kuume, väsähtäminen tai silmien rähmiminen. Vanhemmilla lapsilla pelkkä kuume ei ole syy lääkärikäyntiin, jos kipulääke auttaa, yleisvointi on hyvä eikä lapsella ole korvakipua.

Asiantuntijana terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Marjo Parkkila-Harju.

Teksti: Ritva-Liisa Sannemann