Kevät tuo mukanaan valon ja lämmön, mutta monelle myös nenän vuotamisen ja silmien kirvelyn. Siitepölyallergia ei kuitenkaan pysy samanlaisena läpi elämän – sen voimakkuus ja oireet voivat muuttua iän, hormonitoiminnan ja altistusten myötä. Siksi onkin hyödyllistä ymmärtää, miten siitepölyallergia käyttäytyy eri elämänvaiheissa.
Mistä siitepölyallergiassa on kyse?
Suomessa tavallisimmat siitepölyallergian aiheuttajat ovat keväällä lehtipuut, etenkin koivu, kesällä heinät ja loppukesästä pujo. Allergisoitua voi näille kaikille tai vain osalle niistä.
”Siitepölyallergiassa elimistön immuunijärjestelmä reagoi siitepölyyn ikään kuin se olisi vaarallinen aine”, keuhkosairauksien erikoislääkäri Esko Kurttila sanoo.
Silloin elimistössä vapautuu erilaisia välittäjäaineita, joista yleisin on histamiini. Nämä välittäjäaineet saavat nenän ja silmien limakalvoilla aikaan tulehduksen kaltaisen tilan.
Siitä seuraavat siitepölyallergian oireet: nenä vuotaa, aivastuttaa ja silmät kutisevat. Lisäksi joillekin saattaa tulla astmaattisia oireita, eli yskää, hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta.
Miten siitepölyallergia eroaa flunssasta?
Siitepölyallergian oireet ovat vetinen nuha ja kutisevat silmät, eikä siihen yleensä liity kuumetta.
Flunssassa eli infektiossa nenän erite muuttuu flunssan edetessä paksuksi, kurkku voi olla kipeä ja kuume nousta. Flunssassa olo tuntuu kipeältä.
Nuhan ajankohta auttaa myös diagnoosissa: Jos vetinen nuha vaivaa aina siitepölyaikaan, kyse on luultavasti allergiasta.
Siitepölyallergia lapsella – millaisia oireita esiintyy?
Siitepölyallergia kehittyy, kun ihminen altistuu siitepölylle. Yleensä altistuksia tarvitaan useampana vuonna. Sen tähden vauvan siitepölyallergia ei ole todennäköinen.
”Jos ei ole kokenut siitepölyä, ei voi olla siitepölyallergiaa”, Kurttila sanoo.
Siitepölyallergia alkaa useimmiten vasta kouluiässä.
”Lapsen siitepölyallergian oireet ovat samanlaiset kuin aikuisenkin: nenä vuotaa, silmät punoittavat ja kutisevat, aivastuttaa”, Kurttila sanoo.
Joskus lapselle voi tulla rajuja astmaattisia oireita.
Pienen lapsen kohdalla on tärkeää tutkia lääkärissä, että kyse on siitepölyallergiasta, eikä infektiosta.
Mitä tarkoittaa ristiallergia?
Siitepölyallergiaan voi liittyä kaikenikäisillä myös ristiallergioita. Ne johtuvat siitä, että immuunijärjestelmä tunnistaa eri aineissa esiintyvät siitepölyn kanssa samankaltaiset valkuaisaineet ja reagoi niihin samalla tavalla.
Tavallisin ristiallergiapari ovat koivu ja omena.
”Ristiallergia liittyy yleensä tuoreeseen omenaan, se kirvelee suussa ja limakalvoilla.”
Jos on allerginen pujolle, ongelmia voivat aiheuttaa selleri ja porkkana.
Ristiallergian erottaa ruoka-aineallergiasta oireiden perusteella. Ristiallergian oireet ovat lieviä.
Ruoka-aineallergian oireet ovat selvästi voimakkaampia: voi tulla iho-oireita, punoitusta, hengitysvaikeuksia ja pahimmillaan anafylaktinen shokki.
Siitepölyallergia murrosiässä – miksi oireet pahenevat?
Murrosiässä elimistössä on käynnissä hormonaalinen myllerrys. Se voi vaikuttaa immuunijärjestelmään ja limakalvoihin ja muuttaa siitepölyallergiaa.
”Uusia allergioita voi puhjeta ja olemassa olevat allergiat voivat pahentua. Lisäksi saattaa puhjeta astma tai atooppinen ihottuma.”
Kun ikää tulee lisää, siitepölylle on myös ehtinyt altistua yhä useampia kertoja. Elimistö voi alkaa altistumisten myötä reagoida siitepölyyn ärhäkämmin, jolloin siitepölyallergia voimistuu.
Voiko siitepölyallergia alkaa aikuisena?
Siitepölyallergian alkaminen aikuisena ei ole yleistä, mutta ei mahdotonta. Taustalla voi olla vähitellen kehittynyt herkistyminen, muuttunut elinympäristö tai pitkään jatkunut altistuminen siitepölylle.
Mahdollisia syitä aikuisiällä alkaviin oireisiin:
- Immuunijärjestelmän toiminnassa tapahtuvat muutokset.
- Pitkäaikainen altistuminen siitepölylle.
- Muutto uuteen ympäristöön tai muuttuneet ympäristöolosuhteet.
- Ristiallergiat, kuten koivun siitepölyn ja omenan välinen ristireaktio.
- Hengitystieinfektiot tai muut terveydentilan muutokset, jotka voivat tuoda oireet esiin.
Uusien oireiden taustalla voi olla myös muita syitä, kuten esimerkiksi:
- Tavallinen nuha tai pitkittynyt virusinfektio
- Home, pöly tai muu sisäilman ärsyke
- Kuiva sisäilma
- Lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset
- Nenän limakalvojen ärsytys, joka voi liittyä myös ikääntymiseen
Helpottaako siitepölyallergia aikuisena?
Siitepölyallergia voi lievittyä aikuisena, mutta aina näin ei tapahdu.
”Yleensä immuunijärjestelmän herkkyys vähenee iän myötä. Silloin siitepölyn aiheuttama allerginen tulehdus ei ole yhtä voimakas kuin nuorempana.”
Voimakas siitepölykausi voi kuitenkin saada lievittyneenkin allergian oireilemaan jälleen.
Näin oireet voivat muuttua iän myötä:
- Oireet voivat vähitellen lievittyä vuosien kuluessa.
- Oireiden voimakkuus voi vaihdella paljon eri siitepölykausina.
- Joillakin oireet voivat kadota pitkäksikin aikaa.
- Toisilla allergia jatkuu koko elämän, mutta oireet muuttuvat lievemmiksi.
- Osalla oireet voivat myös voimistua iän tai uusien herkistymisten myötä.
Jos oireet ovat hankalia tai pitkittyneitä, lääkärin arvio on tarpeen. Siedätyshoito on hyvä vaihtoehto silloin, kun tavanomainen lääkehoito ei helpota oireita riittävästi ja tavoitteena on pitkäaikainen helpotus.
Miksi keski-iässä nuha ei ole aina allergiaa?
Vetinen nuha voi johtua allergiasta tai ei-allergisesta yliherkkyydestä. Näin ne eroavat toisistaan:
- Allergia voidaan aina osoittaa allergiatesteissä. Silloin verikokeissa tai ihotesteissä näkyy, että immuunijärjestelmä reagoi allergeeniin.
- Yliherkkyyden oireet muistuttavat allergiaa, mutta se ei näy allergiatesteissä. Tällaista ei-allergista nuhaa kutsutaan idiopaattiseksi nuhaksi. Se alkaa yleensä aikuisena. Idiopaattisessa nuhassa nenän limakalvot reagoivat ärsykkeisiin, kuten hajuihin, kylmään ilmaan tai mausteisiin, ja alkavat erittää limaa. Keski-ikäisen nuhassa voi olla kyse tästä.
Miten siitepölyallergiaa hoidetaan eri ikäkausina?
Siitepölyallergiaa hoidetaan samoin, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen.
- Antihistamiinit estävät siitepölyallergiaoireita aiheuttavan histamiinin toiminnan.
- Niiden lisäksi voidaan käyttää silmätippoja ja nenäsuihkeita, jotka rauhoittavat limakalvoja.
- On myös olemassa muita lääkkeitä, joita lääkäri voi määrätä.
- Siedätyshoito aloitetaan usein murrosiässä, jos oireet ovat voimakkaat, eikä antihistamiini riitä hillitsemään niitä. Se voidaan aloittaa myös aiemmin, muttei alle viisivuotiaille.
Siitepölyallergian siedätyshoito kestää kolme vuotta, ja se on nykyisin tablettihoito. Tabletit sisältävät pienen määrän siitepölyä, ja ne otetaan joka päivä.
”Siedätyshoidolla pyritään siedättämään immuunijärjestelmää niin, että se oppii sietämään siitepölyä. Hoito on pitkä, mutta tuloksekas. Oireet lievittyvät jo ensimmäisen vuoden aikana.”
Milloin siitepölyallergiaoireiden takia lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa suunnata, jos allergiaoireet:
- haittaavat elämänlaatua
- joutuu käyttämään useampia lääkkeitä
- lääkkeet eivät auta
- oireet alkavat muistuttaa astmaa
- ei ole varma, mistä on kyse
- kyseessä on pieni lapsi
Asiantuntija: keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Esko Kurttila, Terveystalo
Teksti: Anna Kauhala
