Mikä on IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä?

Mikä on IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä?

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on suoliston toiminnallinen vatsavaiva. Siihen ei liity suoliston rakenteellisia poikkeavuuksia kuten tulehduksia tai kasvaimia.

Lievimmillään kyse on ohimenevistä vatsavaivoista, mutta vaikea IBS voi heikentää elämälaatua kokonaisvaltaisesti. Se voi rajoittaa työtä, harrastuksia ja ihmissuhteita, latistaa mielialaa sekä johtaa syömisen välttelyyn tai jopa syömishäiriöön.

Yleisimmät IBS-oireet

IBS oireilee eri ihmisillä eri tavoin. Oireet voivat vaihdella myös samalla ihmisellä. Yleisiä oireita ovat:

• Vatsakivut
• Vatsan turvotus
• Suolen toiminnan muutokset: ripulia tai ummetusta, ulosteen kiinteys voi vaihdella vetisestä koviin, papanamaisiin ulosteisiin.

Lisäksi joillakin voi olla:

• Tunnetta, että suoli ei tyhjene kunnolla
• Kiirettä päästä vessaan
• Liman eritystä ulostaessa
• Turvotukseen liittyvää pahoinvointia.

Mistä ärtynyt suoli johtuu?

IBS on hyvin monitekijäinen kokonaisuus. Sen taustalla olevat syyt voivat painottua hyvin yksilöllisesti, ja harvan ihmisen IBS:n takana on vain yksi tekijä. IBS:n syitä ovat ainakin:

• Suoliston poikkeava supistelutoiminta
• Ruoansulatuskanavan yliherkistynyt aistijärjestelmä
• Matala-asteinen tulehdus, joka ei näy perinteisin menetelmin
• Paksusuolen muuttunut bakteerikanta
• Bakteerien ylikasvu suolistossa
• Sairastettu viruksen tai bakteerin aiheuttama vatsatauti
• Perinnölliset tekijät
• Stressi, masennus, ahdistus tai uniongelmat – psyykkisillä tekijöillä on varsin suuri merkitys IBS:ssä
• Hiilihydraattien imeytymishäiriöt, gluteeniyliherkkyys tai ruokaintoleranssit, joista osa voi aiheuttaa elimistössä puolustusjärjestelmän reaktioita.

Milloin vatsavaivojen takia lääkäriin?

• Vatsavaivat haittaavat merkittävästi arkea ja elämää sekä vievät energiaa
• Vatsaoireita on öisin
• Ulosteessa on verta
• Anemia vaivaa
• Vatsakivut ovat kovia
• Vatsavaivoihin liittyy laihtumista
• Ripuli on vaikeaa
• Syöminen rajoittuu paljon vatsavaivojen takia
• Yleiskunto laskee tai oireet pahenevat koko ajan
• Omaa vatsaa kokeillessa tuntee, että siellä on jotain poikkeavaa.

Miten IBS diagnosoidaan?

IBS:n kriteeri on, että oireita on ollut vähintään yhtenä päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan. IBS:n toteamiseksi ei ole yhtä tiettyä tutkimusta tai laboratoriokoetta.

Jos alle 50-vuotiaan oireet viittaavat selvästi ärtyvään suoleen ja niihin ei liity mitään hälyttävää, tähystystutkimuksia ei tarvita. Diagnoosia tehdessä suljetaan pois tiettyjen sairauksien, kuten keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien mahdollisuus.

Yli 50-vuotiaiden tutkimukset saattavat olla yksilöllisempiä, koska heillä vakavien sairauksien, kuten vatsan ja suoliston alueen kasvainten mahdollisuus on suurempi.

Mikä pahentaa ärtyvän suolen oireyhtymää?

• Stressi
• Sairastettu vatsatauti
• Antibiootit
• Tietyt ruoka-aineet
• Mielialan muutokset, kuten masennus- tai ahdistusoireet tai paniikkihäiriön pahentuminen.

Kun ärtynyt suoli vaivaa, mikä avuksi?

On tärkeää huomata ja hyväksyä, että kyseessä on juuri ärtyvä suoli. Hoidossa ensisijaista on minimoida oireita aiheuttavia asioita. Harvoin yksi asia ratkaisee, vaan niin ruokavaliolla, rentoutumisella kuin lääkehoidolla on oma merkittävä osuutensa hoidossa. Parhaan avun saa, kun ottaa pieniä askeleita kaikilla hoidon osa-alueilla.

IBS ja stressin lievitys

Monilla stressi pahentaa IBS:n oireita. Sitä voi aiheuttaa esimerkiksi työ, kotiolot – tai pelko siitä, että vatsaoireiden takana onkin jokin vakava sairaus. Kannattaa hyväksyä, että stressi vaikuttaa oman vatsan toimintaan. Esimerkiksi nämä keinot voivat lievittää stressiä:

• Mindfulness
• Kehonhuolto
• Riittävä lepo
• Jooga
• Kaikki harrastukset, jotka auttavat päästämään irti arjen paineista ja murheista.

Mikä helpottaa ärtyvän suolen oireita?

Liikunta voi helpottaa oireita. Sitä kannattaa harrastaa noin 30–45 minuuttia 3–5 päivänä viikossa, mieluummin kevyttä – kuten kävely tai pyöräily – kuin raskasta liikuntaa.

Unihäiriöt voivat liittyä ärtyvään suoleen. Kannattaa kiinnittää huomiota unihygieniaan. Jotkut saavat apua melatoniinista.

IBS ruokavalio

Pienet muutokset ruokavaliossa voivat vähentää oireita. Keskeistä on välttää keinomakeutusaineita ja miettiä, voiko maitotuotteilla olla vaikutusta. Jotkut saavat maidosta vatsaoireita, vaikka heillä ei ole laktoosi-intoleranssia. Jos juo päivittäin laktoosia sisältävää maitoa, voi laittaa tavan tauolle kahdeksi viikoksi ja katsoa mitä tapahtuu.

• Myös gluteeni ärsyttää joidenkin suolistoa, vaikka kyseessä ei ole keliakia. Voi olla hyvä idea suosia kauraleipää.
• Säännöllinen ateriarytmi on hyväksi. On parempi syödä pieniä annoksia tiheästi kuin paljon harvoin.
• Riittävä nesteen juominen on hyväksi.
• Hiilihappojuomien, kahvin ja alkoholin vähentäminen voi auttaa oireisiin.
• Kuidun lisääminen voi auttaa. Runsaasti kuitua saa psylliumista, kauraleseistä ja kaurasta yleensäkin.
• Sipulit, pavut ja papuvalmisteet voivat aiheuttaa oireita.

Jos jokin ruoka-aine tuntuu aiheuttavan oireita, voi kokeilla auttaako, jos sen jättää pois. Ruokavaliota ei kuitenkaan pidä karsia liikaa omin päin, jotta siitä saa riittävästi ravintoaineita ja energiaa.

Mitä FODMAP-ruokavalio tarkoittaa?

FODMAP-ruokavaliossa on listattu ruoka-aineita, jotka aiheuttavat elimistössä käymiseen viittaavia oireita ja voivat siten pahentaa IBS-oireita. Niitä ovat esimerkiksi:

• Kotimaiset viljat (paitsi kaura)
• Sipulit
• Pavut ja muut palkokasvit
• Pähkinät
• Laktoosia sisältävät maitotuotteet
• Omena, päärynä, mango, kirsikat, vesimeloni, aprikoosi, nektariini, luumu
• Herkkusienet
• Hunaja
• Keinomakeutusaineet, kuten ksylitoli, sorbitoli ja mannitoli.

FODMAP:n avulla voi karsia ruokavaliosta vatsaa ärsyttäviä ruokia. Se on kuitenkin tarkoitettu vain ohimeneväksi, korkeintaan kuuden kuukauden kokeiluksi. Karsittuja ruokia palautetaan kokeilun jälkeen mahdollisuuksien mukaan ruokavalioon.

FODMAP-ruokavaliota voidaan kokeilla, jos itsehoito ei ole tuottanut tulosta ja tiedetään, että vatsaoireet johtuvat juuri IBS:stä. Kokeilu olisi paras tehdä ravitsemusterapeutin valvonnassa, koska ruokavaliomuutokset ovat laajoja ja yksilöllisiä, ja ruokavalion toteuttaminen voi vaatia konkreettisia ohjeita. Ravitsemusterapeutti varmistaa, että ruokavalio sisältää riittävästi energiaa, hivenaineita ja vitamiineja.

Onko lääkkeistä apua IBS:ään?

Lääkärillä on monia tapoja hoitaa ärtyvän suolen oireita. Jos hankalin oire on ripuli, siihen on lääkkeitä. Sama koskee ummetusta. Myös vatsakipuihin ja turvotukseen voi osin hakea helpotusta lääkityksestä.

Onko IBS:n hoitoon tullut jotain uutta?

Toiminnallisissa vatsavaivoissa stressi, masennus ja ahdistus ovat usein yksi keskeinen tekijä oireiden pahenemisessa. Siksi rentoutusmenetelmät ovat tärkeä osa hoitoa. Niiden itsehoitomahdollisuudet ovat lisääntyneet merkittävästi digitaalisten itsehoitokeinojen, kuten puhelinsovellusten myötä. Ne opastavat niin rentoutumisharjoituksissa tai mindfulnessissa kuin ruokavalion toteuttamisessa.

Tutkimuksissa on menestyksellisesti käytetty jopa digitaalisia etähypnoosimenetelmiä ärtyvässä suolessa hyvällä hoitovasteella. Jos IBS on päivittäinen ja hankala, on ravitsemusterapeutti oikea taho antamaan ohjeita.

Teksti: Jenni Kleemola

Asiantuntija: gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova, Terveystalo