Mikä on myyräkuume?
- Myyräkuume on infektiotauti, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus.
- Suomessa diagnosoidaan 1000–1500 myyräkuumetapausta vuosittain, eniten maan itä- ja keskiosissa.
- Aiemmin myyräkuume-epidemioita oli 3–4 vuoden välein, jolloin sairastuneita oli enemmän, mutta viime vuosina suuria epidemiahuippuja ei enää ole ollut.
- Sairastamisesta saa läpi elämän kestävän immuniteetin.
Miten myyräkuume tarttuu?
Puumala-virus tarttuu kantajajyrsijänsä eli metsämyyrän eritteiden aerosoleista hengitysteiden kautta ihmiseen. Myyräkuumeeseen sairastutaan tavallisesti syksyllä ja alkutalvesta, kun myyrät hakeutuvat kylmien säiden takia sisätiloihin.
Tartunnan voi saada esimerkiksi siivotessa lämmittämätöntä ulkovarastoa tai hakatessa halkoja puuliiterissä. Riittää, että hengittää myyrien jätöksien aerosoleja; niihin ei välttämättä edes tarvitse koskea. Tartunnan saadakseen ei tarvitse kohdata metsämyyrää, sillä virus säilyy tartuntakykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa ja kylmässä vielä pidempään.
Metsämyyrät tarvitsevat elääkseen laajempia metsäalueita; siksi myyräkuumeeseen yleensä sairastutaan maalla tai kesämökeillä, ei kaupungeissa.
Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Mikä on myyräkuumeen itämisaika?
Myyräkuumeen itämisaika on yleensä 2–4, mutta joskus jopa kahdeksan viikkoa. Pitkän itämisajan takia saattaa olla vaikea yhdistää sairastumista viikkojen takaiseen mökkisiivoukseen.
Myyräkuumeen oireet
Myyräkuumeen tavallisimmat oireet ovat:
- äkisti nouseva korkea kuume
- päänsärky
- pahoinvointi
- oksentelu
- virtsamäärien väheneminen
- vatsa- ja selkäkipu.
Myyräkuumeeseen voi liittyä myös ohimenevä näköhäiriö, jolloin potilas ei näe tarkasti. Vatsaoireet voivat olla niin voimakkaita, että ne herättävät epäilyn esimerkiksi umpilisäkkeen tulehduksesta. Päänsärky voi olla voimakasta, lisäksi voi olla huimausta ja jopa ohimenevää sekavuutta.
Moni kokee myyräkuumeeseen sairastumisen jälkeen väsymystä viikkoja, jopa kuukausia.
Myyräkuumeen voi erottaa monesta muusta infektiosta, esimerkiksi koronasta tai influenssasta siitä, että myyräkuumeeseen ei yleensä liity hengitystieoireita.
Onko myyräkuume vaarallinen?
Yleensä myyräkuume on lieväoireinen tauti, joka paranee itsekseen. Jotkut sairastavat sen jopa oireettomana.
Taudinkuva on kuitenkin hyvin vaihteleva. Myyräkuume voi olla myös vaarallinen tauti, koska se voi aiheuttaa vaikean äkillisen munuaisvaurion, joka voi vaatia dialyysihoitoa. Yleensä munuaiset kuitenkin toipuvat vaurioista täysin.
Myyräkuumeeseen voi liittyä voimakas kapillaarisuonten läpäisevyyden lisääntyminen, jolloin sairastuneella esimerkiksi verenpaine voi laskea matalaksi ja hänellä on sokin oireita. Tällöin potilas hoidetaan teho-osastolla.
Myyräkuumeeseen kuolee Suomessa vuosittain 0–1 ihmistä.
Myyräkuumeeseen voi liittyä monenlaisia komplikaatioita, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Myyräkuume voi aiheuttaa muun muassa aivolisäkkeen verenvuodon ja muita hormonitoiminnan häiriöitä.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuume on korkea eikä tiedä mikä sen on aiheuttanut. Myös voimakkaan päänsäryn ja vatsaoireiden syy kannattaa aina selvittää.
Kiire lääkäriin on, jos yleistila huononee, oksentelu on jatkuvaa, virtsamäärät vähenevät, kivut ovat voimakkaita tai sairastuneella on huimausta tai vaikeuksia pysyä pystyasennossa.
Miten myyräkuume diagnosoidaan?
Lääkäri osaa epäillä myyräkuumetta tautiin sopivien oireiden ja tiettyjen laboratoriolöydösten perusteella. Diagnoosi varmistuu ottamalla Puumala-viruksen vasta-ainetesti. Myös pikatesti on yleisesti käytössä.
Myyräkuumeen hoito
Myyräkuumeen hoito on oireenmukaista. Hoidossa keskeistä on nestetasapainon ja kipujen hoito.
Kotona sairastaessa on tärkeä huolehtia, että nauttii riittävästi nesteitä, jos on kuumetta ja oksentelua.
Parasetamoli on myyräkuumeessa paras kuume- ja kipulääke, koska tulehduskipulääkkeet – esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni – voivat kuumeen ja oksentelun yhteydessä vaurioittaa munuaisia.
Milloin myyräkuume vaatii sairaalahoitoa?
Sairaalahoito on aiheellista, jos:
- päänsärky, vatsakipu tai muut säryt ovat voimakkaita
- verenpaine on hyvin matala
- oksentelu on jatkuvaa
- virtsaneritys on niukkaa
- laboratoriotutkimuksissa todetaan munuaisten toimintaa kuvastavan kreatiiniarvon selvä nousu tai veren trombosyyttien vähyys.
Sairaalahoidossa keskitytään nestehoidon ylläpitoon, mutta myös kivun ja pahoinvoinnin hoitoon. On harvinaista, että myyräkuumeessa tarvitaan munuaisvaurion takia dialyysihoitoa.
Miten suojautua myyräkuumetartunnalta?
- Työterveyslaitos suosittelee hengityssuojaimen (FFP3-tasoinen suodattava puolinaamari) käyttöä ulkorakennuksia siivotessa.
- Mökkisiivous kannattaa tehdä vasta keväällä, koska silloin myyräkannat ja viruksen määrä ovat pienimmillään.
- Jyrsijöiden jätökset kannattaa siivota mieluummin kostealla kuin esimerkiksi lakaisemalla, jotta välttää pölyn lennättämisen.
Teksti: Jenni Kleemola
Asiantuntija: nefrologian erikoislääkäri Satu Mäkelä, Tampereen yliopistollisen sairaalan Munuaiskeskus
