Mikä kortisoli on?
Kortisoli on ihmisen lisämunuaisen kuorikerroksen tuottama hormoni, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadén Mehiläisestä.
Kortisolilla on monta tärkeää tehtävää elimistössä. Se esimerkiksi on mukana säätelemässä verenpainetta eli huolehtii, että veri kiertää. Se auttaa elimistöä irrottamaan varastosokeria, jotta meillä on energiaa tehdä asioita. Se auttaa pysymään hereillä ja virkkuna, ja toisaalta lepäämään ja nukkumaan.
”Kortisolin tehtävä on auttaa elimistöä sekä mielen että ruumiin tasolla suoriutumaan päivän askareista”, Vadén sanoo.
Kun on enemmän askareita ja puuhaa, kortisolitasot nousevat. Ja kun on aika palautua ja levätä, pitoisuudet laskevat.
”Kortisolia voi ajatella vähän kuin auton kaasupoljinta. Ylämäessä kaasua pitää painaa enemmän. Aina ei kuitenkaan voi ajaa kaasu pohjassa tai kone leikkaa kiinni. Välillä kaasua täytyy painaa vähän kevyemmin. Mutta jos kaasua ei väännä ollenkaan, elimistö pysähtyy”, Vadén kuvailee.
Kortisoli on hyvin eläväinen hormoni. Sen pitoisuus elimistössä vaihtelee jatkuvasti päivän mittaan.
Miksi kortisolista käytetään nimitystä stressihormoni?
”Stressi nostaa kortisolia. Stressi voi olla fyysistä; jollakin on vaikka paineita töissä, hän treenaa sen päälle päättömästi eikä huolehdi palautumisesta. Tai stressi voi olla henkistä. Kun esimerkiksi masentuneella tai ahdistuneella ihmisellä pyörii kovasti ikäviä asioita päässä, vaikuttaa se lisämunuaisen kuorikerrokseen”, Vadén selittää.
Lyhytaikainen stressi ja väliaikainen kortisolin nousu on hyvä juttu, se auttaa suoriutumaan tehtävistä.
”Mutta jos ihmisellä on jatkuva stressitila päällä, kortisolitaso tahtoo jäädä jatkuvasti koholle. Kortisolin normaali vaihtelu vaimenee eikä se laske kuten pitäisi.”
Tällöin kortisoli muuttuu hyvästä asiasta ongelmaksi. Se ei ole esimerkiksi kuormittavissa elämäntilanteissa mitenkään tavatonta, Vadén toteaa.
Mistä korkea kortisoli voi johtua?
Stressi voi nostaa kortisolia. Lisäksi sitä voivat hilata ylös esimerkiksi:
- valvominen
- runsas kofeiinin käyttö
- kortisonilääkitys
- Cushingin oireyhtymä.
Cushingin oireyhtymä
Cushingin oireyhtymässä kortisolia tuottava kudos alkaa itsenäisesti tuottaa sitä liikaa. Oireyhtymän merkkejä ovat voimakas kasvojen turvotus – puhutaan kuukasvoisuudesta – ja rasvan kertyminen ylävartaloon. Cushingin tauti on kuitenkin hyvin harvinainen.
Mitä korkea kortisoli voi aiheuttaa?
Koska kortisoli on mukana huolehtimassa siitä, että elimistö saa käyttöönsä riittävästi energiaa, korkea kortisoli voi lisätä ruokahalua ja makeannälkää. Se voi siis lihottaa.
Korkea kortisoli voi nostaa verenpainetta. Se voi nostaa verensokeria ja olla siten edesauttamassa diabeteksen kehittymistä.
”Stressi ja korkea kortisoli voivat vaikeuttaa unen saantia. Unirytmin sekoittuminen johtaa helposti kierteeseen: Kun ihminen ei saa nukuttua, hän ahdistuu. Ahdistuneena asiat eivät suju ja stressi vain lisääntyy – ja kortisoli nousee entisestään”, Vadén kertoo.
Ei välttämättä olekaan lainkaan selvää, oliko ensin muna vai kana, stressi vai korkea kortisoli.
Miten saada korkea kortisoli alas?
”Korkeaa kortisolia on mahdollista saada alas elämätapojen avulla. Luontopolulle ja ajoissa nukkumaan”, Vadén neuvoo.
- Palautumiseen on hyvä panostaa. Luontoa, ulkoilua ja kohtuullisesti liikuntaa.
- Ruokavalion pitäisi olla terveellinen – ei pelkästään nopeita hiilihydraatteja sekä runsaasti kahvia ja energiajuomia.
- Riittävästi unta ja lepoa, hyvä unirytmi. Silloin elimistö ajaa stressihormoneja alas.
- Kuhina päässä pitää kortisoliarvot ylhäällä. Korvien välistä saa kierroksia alas esimerkiksi hengitysharjoitusten tai joogan avulla.
Matala kortisoli
Kortisoli voi olla myös matala. Se on harvinaisempaa kuin korkea kortisoli. Jos kortisoli on matala, ihmisellä voi olla:
- Väsymystä, uupumusta ja vetämättömyyttä.
- Matala verenpaine.
- Matala verensokeri.
Vadén sanoo, että matala kortisoli voi johtua pidempiaikaisesta suun kautta otettavasta kortisonilääkityksestä. Se laskee kehon omaa kortisolin tuotantoa. Jos lääkkeen annostusta lasketaan liian nopeasti, kehon oma kortisolituotanto ei osaa heti käynnistyä. Yleensä lääkärit kuitenkin osaavat purkaa lääkityksen riittävän hitaasti.
Matala kortisoli voi johtua myös Addisonin taudista.
Addisonin tauti
Autoimmuunisairaus Addisonin taudissa lisämunuaisen kuorikerroksella oleva kortisolia tuottava solukko tuhoutuu, eikä elimistö pysty tuottamaan tarpeeksi kortisolia. Addisonin tauti on hyvin harvinainen sairaus.
Voiko itse erottaa, että kortisoli on korkea tai matala?
”Eipä juuri. Esimerkiksi uupumusta ja uniongelmia voi olla hirveän monesta syystä. Painonnousuunkin on paljon yleisempiä syitä kuin korkea kortisoli, kuten kilpirauhasongelmat, masennukseen ja ahdistukseen liittyvät asiat tai tunnesyöminen”, Vadén selittää.
Matalan verenpaineenkin takaa löytyy yleensä jokin muu syy kuin matala kortisoli.
”Yleensä asia menee niin päin, että kortisoli reagoi johonkin ihmisessä olevaan ongelmaan – ei niin päin, että kortisolin tasossa olisi ongelmia ja se johtaisi oireisiin.”
Teksti: Jenni Kleemola
