Jonna Ryynänen oli alle vuoden vanha, kun ensimmäiset siitepölyallergian oireet ilmestyivät keväällä. Jonnalla todettiin allergia koivun, lepän, timotein, pähkinäpensaan, öljypuun, nurminatan, niittynurmikukan ja muuriyrtin siitepölylle. ”Minua ahdisti, hengästyin nopeasti, yskitti, nenä ja silmät vuotivat ja koko kroppaa kutitti”, Jonna kertoo.
Joinain vuosina oireet helpottivat, mutta sitten ne taas pahenivat. Jonnalla on siitepölyallergian lisäksi astma ja atooppinen ihottuma.
Hän on allerginen myös esimerkiksi koivun kanssa ristiinreagoiville hedelmille ja kasviksille, kuten omenalle, päärynälle, raa’alle perunalle ja porkkanalle, persikalle, kiiville ja sellerille sekä pähkinöille, mantelille, soijalle, monille eläimille ja lääkeaineille. Hän on saanut kuusi anafylaktista reaktiota muun muassa lääkeaineista ja porkkanasta, herneestä, raa’asta perunasta sekä banaanista.
”Siedätyshoito sattuu hetkellisesti, mutta siitä saa elämänmittaisen avun, ja elämänlaatu paranee.”
Keväät olivat raskasta aikaa koko perheelle, sillä siitepölyallergia väsytti ja Jonna kärsi oireista koko kevään ja kesän. Perhe ravasi sairaalassa hakemassa avaavia lääkkeitä, kun astmalääkkeet eivät enää auttaneet. Siitepölyallergia pahensi myös atooppisen ihon kuntoa.
Jonnan käsien ja jalkojen ihoon tulee helposti paha nokkosihottuma eli urtikaria. Pahimmillaan iho märkii ja valuu visvaa. Silloin nukkumisesta ei tule mitään, koska öisin kutittaa. Jonna joutuu välillä nukkumaan hanskat kädessä, jottei raapisi ihoaan rikki.
”Jos Jonna esimerkiksi ui mökillä järvessä, jossa on siitepölyä, iho aukeaa välittömästi. Silloin se pitää hoitaa keskivahvalla kortisonilla”, Jonnan äiti Jenni Valkonen sanoo.
Tavallisimmin koivuallergian ja heinäallergian hoitoon
Jonnan siitepölyallergiaa on hoidettu kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hänellä oli astmalääkitys, allergialääkettä hän sai pahimpaan aikaan kahdesti päivässä ja nenäsumutetta hän käytti vuoden ympäri aamuin illoin. Silmiä hoidettiin silmätipoilla ja ihoa lääkärin määräämillä reseptivoiteilla. Oireet helpottuivat, mutta mikään ei auttanut kunnolla. Vuosi 2013 muutti kuitenkin kaiken. ”Olin jostain kuullut siedätyshoidosta ja kysyin Jonnan lääkäriltä, voisimmeko kokeilla sitä siitepölyallergioihin”, Valkonen kertoo.
Koska Jonnan astma oli hallinnassa, estettä ei ollut. Jos astma olisi oireillut pahasti, siedätyshoitoa ei olisi voitu aloittaa. Hoitamaton astma lisää riskiä saada allerginen reaktio siedätyshoidon aikana.
Pahin Jonnan allergioista oli koivu, joten häntä ryhdyttiin siedätyshoitamaan sille joulukuussa. Siedätyshoito aloitetaan aina vasta syksyllä, kun siitepölykausi on ohi. Siedätyshoitoa ei koskaan aloiteta siitepölykauden aikana, kun ilmassa on valmiiksi siitepölyä. Silloin allergisen reaktion riski kasvaa, koska siitepölyä saa tupla-annoksen.
Siedätyshoidossa pyritään totuttamaan elimistö allergeenille. Sitä käytetään yleisimmin koivu- ja heinäallergian hoitoon. Siedätyshoitoa on myös pistiäis- ja koira- ja kissa-allergiaan. Siedätyshoitopäätös tehdään yhdessä lääkärin kanssa. ”Tärkeintä on, että ihminen on motivoitunut, sillä hoito kestää kolme vuotta. Siedätyshoitoa tehdään vain yli viisivuotiaille, ja raskaus sekä vakava sairaus ovat sille esteitä”, Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa sanoo.
Hoitopäätökseen vaikuttaa myös se, miten hyvin pärjää tavallisilla allergialääkkeillä.
Hoito kesti kolme vuotta
Ensimmäiset kuusi viikkoa Jonna sai pistoksena koivun allergeenia viikoittain. Sen jälkeen pistoksia annettiin kuuden viikon välein kolme vuotta. Koivuallergiaan on olemassa pistoshoito, mutta tablettisiedätyshoitoa ei alle 18-vuotiaalle ole saatavana.
Tablettihoito on hoidettavalle pistoshoitoa helpompia, sillä hoito toteutetaan kotona ensimmäistä annosta lukuun ottamatta. ”Pistokset annetaan sen sijaan aina sairaalassa”, Vuorenmaa sanoo.
Pistospäivänä ei saa harrastaa raskasta liikuntaa, ei käydä saunassa eikä juoda alkoholia. Ne vilkastuttavat verenkiertoa, jolloin riski saada allerginen reaktio kasvaa. Jos hoidettavalla on flunssa, pistosta ei myöskään anneta.
Siedätyshoito aloitetaan pienellä määrällä allergeenia. Sen määrää lisätään sitä mukaa, kun elimistö tottuu siihen. Jonnan käteen nousi pistoskohtaan patti, joka mitattiin joka pistoskerran jälkeen. Sen mukaan annosteltiin seuraava lääkeannos. ”Aluksi pistokset sattuivat, mutta noin viiden kerran jälkeen aloin tottua niihin”, Jonna kertoo.
Siedätyshoito vaikutti nopeasti
Siedätyshoito tepsi Jonnan koivuallergiaan nopeasti. Jo kevät 2014 oli selvästi helpompi kuin edelliset keväät. Silmätippoja ei enää tarvittu, eikä nenä ollut ihan yhtä tukossa. Allergialääkettä kyllä käytettiin, mutta annos oli puolet pienempi. ”Sen jälkeen keväissä on ollut ihan huikea ero. Tuntuu kuin ei olisi edes sama lapsi kyseessä”, Jenni Valkonen sanoo.
Nykyisin Jonna tarvitsee nenäsumutetta enää kuureina ja allergialääkettä kerran päivässä. Sitä ei ole jätetty pois, sillä se auttaa myös Jonnan iho-ongelmiin. Siedätyshoito auttoi kuitenkin paljon myös ihon kutinaan.
Astmakin on hieman helpottanut siedätyshoidon ansiosta, sillä Jonnan nenä ei ole enää yhtä tukkoinen kuin aiemmin. Siksi henkeä ei ala niin helposti ahdistaa. ”Perheellemme on ollut iso helpotus, kun Jonna pystyy taas nukkumaan öisin. Ennen hän raapi ihoaan ja itkeskeli, kun sitä kutitti niin kovasti”, Valkonen sanoo.
Koska koivuallergia on helpottanut, Jonna voisi kokeilla syödä myös koivun kanssa ristiinreagoivia kasviksia. Se on kuitenkin vielä jäänyt testaamatta. ”Miten sanot lapselle, että maistapa porkkanaa, kun siitä on aiemmin tullut anafylaktinen reaktio?”, Valkonen miettii.
Nykyisin Jonna voi kuitenkin ainakin koskettaa porkkanaa. Ennen jo siitä saattoi tulla oireita.
Valkonen suosittelee ehdottomasti puhumaan siedätyshoidon mahdollisuuksista lääkärin kanssa. ” Se sattuu hetkellisesti, mutta siitä saattaa saada elämänmittaisen avun ja elämänlaatu paranee.”
Näin helpotat siitepölyallergian oireita itsehoidolla
- Antihistamiinitablettien käyttö aloitetaan, kun ensimmäiset oireet ilmestyvät.
- Nenäsumutteen ja silmätippojen käyttö kannattaa aloittaa jo ennen kuin nenä menee tukkoon ja silmät alkavat vuotaa. Ne alkavat auttaa vasta noin viikon viiveellä.
- Nenähuuhtelukannu huuhtoo siitepölyn pois nenän limakalvoilta.
- Allergiaan sopiva suojamaski estää siitepölyn ja katupölyn kulkeutumisen hengitysteihin.
- Hakeudu lääkäriin, jos et voi käydä ulkona ilman hankalia oireita, et pysty pitämään ikkunoita auki tai tuntuu, että siitepölyallergia hankaloittaa arkea.
Asiantuntija: Anne Vuorenmaa / Allergia-, iho- ja astmaliitto
Teksti: Anna Kauhala
Kuvat: Jesse Karjalainen
