Mikä on someniska eli kännykkäniska, ja mistä se johtuu?

Someniskalla tarkoitetaan niskakipua ja päänsärkyä, joilla voi olla yhteys runsaaseen kännykän käyttöön. Puhekielinen termi viittaa pään roikkuvaan asentoon, joka aiheuttaa kuormitusta niskaan ja hartioihin.

Samaan tapaan niska-hartiaseudun kuormitusta voi aiheuttaa muun muassa pitkäkestoinen staattinen asento tietokoneen äärellä, kirjaa lukiessa tai käsitöitä tehdessä.

Someniska on itse asiassa kiistanalainen termi, joka yksinkertaistaa monimutkaista ilmiötä. Tutkimuksista tiedetään, että mobiililaitteiden käyttö on yhteydessä niskakipuun silloin, kun henkilö kärsii jo valmiiksi niskakivuista.

Kipua ei aiheuta pelkkä niskaan kohdistuva kuormitus, vaan runsaaseen ruutuaikaan liittyy myös fyysistä passiivisuutta, pitkittynyttä istumista ja näiden tuomia unihäiriöitä. Kun veri ei kierrä lihaksissa paikallisesti eivätkä lihakset joudu työhön, niska menee jumiin. Tällä tavoin runsas mobiililaitteiden käyttö voi aiheuttaa myös päänsärkyä.

Pitäisikö kännykän käytön aiheuttamista niskakivuista tai ryhtivaivoista huolestua?

On totta, että pään roikottaminen vartalon edessä voi muuttaa ryhtiä. Huono asento voi myös vaikuttaa lihaksiin ja niveliin ja aiheuttaa kipua.

Runsas älylaitteiden käyttö saattaa aiheuttaa kipuja kenellä tahansa, jos se johtaa myös istumisen lisääntymiseen ja vähäiseen liikuntaan.

Runsaaseen ruutuaikaan liittyy myös fyysistä passiivisuutta, pitkittynyttä istumista ja näiden tuomia unihäiriöitä

Niskan hyvinvointiin kannattaa ilman muuta kiinnittää huomiota, sillä niskavaivat ovat yleisiä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista neljä kymmenestä ja miehistä 2–3 kymmenestä on kokenut niskakipua viimeisen vuoden aikana.

Etenkin nuorten runsas älylaitteiden käyttö on huolestuttava ilmiö, koska siihen liittyy usein vähentynyttä liikuntaa, heikkoa lihaskuntoa ja uniongelmia. Pitkällä aikavälillä nuorten heikot elämäntavat voivat aiheuttaa muita terveydellisiä ongelmia. Tässäkään ei kuitenkaan ole kyse puhtaasti niskan asennosta vaan liikkumattomuudesta yleensä.

Miten huono asento kuormittaa kehoa? Voiko se muuttaa ryhtiä pysyvästi?

Jos viettää pitkiä aikoja pää vartalon etupuolelle kallistettuna, niskalihakset joutuvat tekemään tavallista enemmän töitä, selkälihakset venyvät ja rintalihakset kiristyvät. Myös rangasta olkapäähän ulottuva epäkäslihas laiskottelee, jolloin niskalihakset joutuvat usein tekemään senkin työt.

Kuitenkin vartalo on mukautuvainen, ja ryhti oikenee, kun lihakset joutuvat töihin.

Hyvä lihaskunto ja fyysinen aktiivisuus voivat lisäksi ehkäistä kipua. Esimerkiksi myös kilpapyöräilijöillä pään asento kuormittaa hartioita, mutta urheilijoilla ei ole huomattu vastaavaa niskakipujen lisääntymistä. Jos urheilulajissa on epäergonominen asento, hyvä lihaskunto ja aktiivinen liikunta pitävät kivut poissa tai auttavat sietämään niitä paremmin.

Miten someniskan aiheuttamia vaivoja voi ehkäistä?

Hyvään ryhtiin kannattaa kiinnittää huomiota. Mitä vähemmän pää roikkuu, sitä vähemmän niska ja hartiat rasittuvat. Asentoja kannattaa vaihdella ja pitää taukoja kuormittavasta asennosta.

Hyvä lihaskunto ja aktiivinen liikunta pitävät kivut poissa tai auttavat sietämään niitä paremmin.

Taukojumpat vetreyttävät niska-hartiaseudun lihaksia ja lisäävät hartiaseudun verenkiertoa, mikä ehkäisee kipua.

Lisäksi säännöllinen ylävartalon lihaskuntoharjoittelu vahvistaa lihaksia, jolloin ne kestävät pään painoa paremmin. Usein erityisesti epäkäslihaksia kannattaa vahvistaa, jotta ne jaksavat kannatella roikkuvaa päätä.

Miten kipuilevaa niskaa kannattaa hoitaa? Auttaako venyttely?

Jos kipu on kovaa, pieni lepotauko saattaa olla paikallaan. Kuitenkaan niskakipujen vuoksi ei kannata lopettaa liikuntaa kokonaan.

Niskan venyttely voi lievittää kipua hetkellisesti, mutta ammattilaisen ohjaamat lihaskuntoharjoitukset tepsivät niskakipuihin parhaiten. Lisäksi kannattaa tauottaa staattisessa asennossa työskentelyä. Asentoa on hyvä vaihdella, sillä tämäkin helpottaa hartioiden kuormitusta.

Akuuttiin kipuun voi kokeilla tulehduskipulääkettä sekä kylmä-kuumavoidetta tai kylmägeeliä. Näiden tarkoitus on tehdä harjoittelu ja liikkuminen arjessa mahdolliseksi.

Ehkäise ja hoida someniskaa

  • Jos vietät paljon aikaa ruudun äärellä, vaihtele asentoa ja pidä taukoja. Tällöin hartiat eivät kuormitu staattisesta asennosta.
  • Tee pieniä taukojumppia arjessa. Ne vetreyttävät hartiaseudun lihaksia sekä vilkastuttavat verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, mikä ehkäisee ja lievittää kipua.
  • Vahvista hartiaseudun lihaksia viikoittaisilla lihaskuntotreeneillä. Vahvista selkä- ja epäkäslihaksia. Myös rintalihasten venyttely voi olla tarpeen, jos kireät lihakset vetävät ryhtiä kasaan.
  • Kiinnitä arjessa huomiota ergonomiaan. Tietokoneella työskennellessä näytön tulee olla riittävän korkealla, jotta pää voi olla suorassa linjassa hartioiden yllä.
  • Pidä ruutuaika kurissa ja pysy aktiivisena. Muista päivittäinen hyötyliikunta (kädet vapaina, ilman kännykkää!) ja tee viikoittain lihaskuntoa ja kestävyyttä kehittäviä treenejä.

Asiantuntijana fysioterapeutti Joonas Putti, Fysiotreenari

Teksti: Anne Ventelä