Liikunta on tutkitusti tehokas keino torjua stressiä, alakuloa ja vaikkapa kaamosahdistusta. Reipas kävely on hyväksi mielialalle ja tietenkin kunnolle. Liikkuu sitten lenkkipolulla, kuntosalilla tai vaikka kotona, mahdollisia havereita kannattaa torjua ennalta. Oikeat jalkineet ja säähän sekä liikuntamuotoon sopiva vaatetus auttavat ehkäisemään nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Ja pimeällä ulkona heijastin on tietenkin ehdoton!
Joskus vahinkoja kuitenkin sattuu. Nilkka voi nyrjähtää metsäpolun juurakossa tai vaikka kotiportaissa. Huolimaton askel kadulla tai pallopelissä voi johtaa venähdykseen ja liukkaalla kaatuminen ruhjeisiin. Silloin on hyvä tietää, millainen ensiapu tepsii vahinkoihin ja kuinka pieniä vaivoja voi hoitaa itse.
Tulee myös muistaa, että kipu on subjektiivinen kokemus ja myös sen hoidon tulee olla yksilöllistä. Kipua voi olla, vaikka se ei näy päälle. Kipu voi liittyä kudosvaurioon tai tulehdukseen, mutta kyseessä voi olla myös vaikkapa fibromyalgia. Jos kipua ei hoideta, voi seurata muita vaivoja. Kun nivelrikko vie halun liikkua, riski muun muassa diabetekseen ja sydänsairauksiin kasvaa.
Helposti voidaan ajatella, että kipu on pelkkä oire. Mutta kipua ei kannata vähätellä. Se voi olla merkki vaikkapa sepelvaltimotaudista.
Kipuviestiin liittyvät aina sensorisen kokemuksen ohella myös tunteet ja mielikuvat. Hoitamaton tai yleensäkin vaikea kipu voi johtaa ratajärjestelmän herkistymiseen, keskushermoston aktivaatioon. Herkistymisen jälkeen pienempikin kipu johtaa kivun merkittävään lisääntymiseen.
Mikä hoitaa kivun?
Kipua voi hoitaa lääkkeettömillä vaihtoehdoilla. Esimerkiksi fyysinen harjoittelu on todettu tehokkaaksi avuksi selkäkipuun. Liiallinen lepo ja passiivisuus ovat haitaksi.
Liikunnan ohella tarjolla on fysioterapiaa, kivunhallintapainotteista terapiaa, stimulaatiomenetelmiä, monenlaista kuntoutusta, harjoitteluterapiaa, mini-invasiivisia toimenpiteitä ja lääkehoitoa.
Lääkkeiden osalta valmiste pitää valita kivun mukaan. Tulehduskipulääkkeet tehoavat hyvin tulehduksen eli inflammaation aiheuttamaan kipuun, mutta eivät juurikaan hermovaurioihin. Pitää myös varmistaa, että käytössä ei ole useita tulehduskipulääkkeitä samaan aikaan.
Jossakin tapauksissa erilaiset kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet antavat parhaan vaikutuksen. Lääkäri määrää tehokkaimman annoksen potilaalleen tapauskohtaisesti.
Paikallinen kipugeeli ja kolme K:ta
Hyvälaatuisissa vammoissa, kuten ylä- tai alaraajojen venähdyksissä, nyrjähdyksissä ja ruhjeissa, kipua ja tulehdusta voi hoitaa ibuprofeenia sisältävällä tulehduskipugeelillä. Ibuprofeenigeeli hoitaa vammaa paikallisesti, ja ibuprofeenia imeytyy verenkiertoon vain vähän. Paikallinen hoito esimerkiksi kipugeeleillä on nykyisin olennainen osa kivunhoitoa. Niiden tehosta on selkeä tieteellinen näyttö.
Kipugeeli sopii myös heille, jotka eivät esimerkiksi mahaärsytyksen vuoksi halua käyttää nieltäviä tulehduskipulääkkeitä. Esimerkiksi vanhuksilla on kohonnut riski munuaisvaivoihin. Tällöin kipugeeli voi olla sopiva vaihtoehto. Ibuprofeenigeeli on hajusteeton, ja sitä on helppo levittää iholle. Se ei myöskään tahraa. Valmiste sopii yli 14-vuotiaille aikuisille.
Muistathan: venähdyksiin ja nyrjähdyksiin voi ensiapuna käyttää kohoasentoa ja kompressiota, mutta erityisesti on tärkeää rauhoittaa vamma-alue. Kipua voi ensivaiheessa tarvitessa lieventää myös kylmällä. Kohoasento ja kompressio ehkäisevät kudosten sisäistä verenvuotoa ja turvotusta vamma-alueella ja nopeuttavat urheiluvamman paranemista. Älä kuitenkaan käytä peittositeitä, kun olet levittänyt iholle geeliä. Jos nilkka tai raaja nyrjähtää tai venähtää niin, että sille ei kestä varata, se turpoaa voimakkaasti tai siinä on liikerajoituksia, on syytä hakeutua lääkäriin. Samoin, jos vaiva ei kolmen päivän aikana lievity tai pahenee itsehoidosta huolimatta.
Teksti: Diana Törnroos
