Miltä sydänlihastulehdus tuntuu?
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti tuntuu yleensä puristavana tai pistävänä rintakipuna. Oireina voi olla myös rytmihäiriöitä ja poikkeavaa väsymystä.
Sydänlihastulehduksen oireet voivat vaihdella hyvinkin lievistä hankaliin. Vakavimpia oireita ovat hankalat rytmihäiriöt.
Mistä sydänlihastulehdus johtuu?
Sydänlihastulehduksen takana on yleensä joko viruksen tai bakteerin aiheuttama infektio. Oireet alkavat useimmiten suunnilleen kolmantena sairastelupäivänä.
Tavallisinta on, että sydänlihastulehdus johtuu hengitysteiden virusinfektiosta – sen takana voi siis olla vaikkapa influenssa tai tavallinen työpaikalla kiertävä flunssa. Kuumeeton sydänlihastulehdus on ihan mahdollinen, koska eihän flunssassa aina ole kuumetta.
Sydänlihastulehduksen riskiä lisää se, jos sairaana ollessaan rehkii kovasti: treenaa tai tekee rankkaa ruumiillista työtä. Sairaana ollessa on siis hyvä muistaa levätä.
Milloin pitää mennä lääkäriin?
On aika epätodennäköistä, että joku hakeutuisi lääkäriin siksi, että epäilisi itsellään sydänlihastulehdusta. Harva osaa yhdistää oireitaan sydänlihastulehdukseen.
Luultavammin hoitoon hakeudutaan rintakipujen tai rytmihäiriöiden vuoksi. Ne ovatkin aina syy hakeutua lääkäriin.
Miten sydänlihastulehdus todetaan?
Sydänlihastulehduksen toteaminen ei ole lääkärillekään aivan suoraviivaista, koska ei ole yhtä tiettyä laboratoriotutkimusta, joka varmistaisi, että kyse on siitä.
Tavallisesti sydänlihastulehduksen jäljille päästään siten, että potilaalta otetaan useita sydänfilmejä eri päivinä ja niissä havaitaan muutoksia.
Toisinaan tehdään laboratoriotutkimus. Jos verikokeessa näkyy sydänlihasmerkkiaineiden nousua, voi se viitata sydänlihastulehdukseen.
Sydänlihastulehduksen ja sydäninfarktin oireet voivat olla vähän samankaltaisia – molemmat tietysti oireilevat sydämessä. Sydänkohtaukseen ei kuitenkaan liity infektiota, kuten sydänlihastulehdukseen. Sydäninfarktissa myös tahtoo olla rasituskipua aiemminkin tai monta kertaa. Etenkin jos iäkkäämmällä henkilöllä on rintakipua tai rytmihäiriöitä, infarktin mahdollisuus tulee sulkea pois.
Joutuuko sydänlihastulehduksen takia sairaalaan?
Sydänlihastulehdus voi olla hyvinkin lievä tai sitten rajumpi.
Lievästä sydänlihastulehduksesta ei tarvitse olla huolissaan ja lääkäri luultavasti lähettää potilaan kotiin sairastamaan. Jos tulehdus on paha, hänen kuntoaan voidaan jäädä joksikin aikaa seuraamaan sairaalassa.
Miten sydänlihatulehduksesta paranee?
Ei ole mitään kikkakolmosta, jolla sydänlihastulehduksen voisi parantaa.
Jos sydänlihastulehdus todetaan, tärkeintä on, että sydäntä ei kuormita paljoa. Raskas fyysinen työ ja yhtään sykettä nostavat treenit kannattaa unohtaa. Jos rehkii, tulehtunut sydän kuormittuu.
Arkielämää saa kuitenkin jatkaa – käydä kaupassa, liikuskella ja tehdä arkiaskareita – siitä ei ole mitään haittaa.
Sydänlihastulehdus paranee, kun antaa sille hyvät mahdollisuudet parantua. Sydän paranee, kun virukset häviävät ja tilanne rauhoittuu.
Häiritsevään rintakipuun voi ottaa tulehduskipulääkettä. Se ei paranna tulehdusta, mutta vähentää kipua.
Miten lääkäri voi auttaa?
Jos sydänlihastulehduksen takana on virus, sitä ei voida hoitaa lääkkeillä. Mutta jos tulehdus on jonkin bakteerin aiheuttama, se yleensä hoidetaan pois päiväjärjestyksestä antibiootin avulla.
Jos sydänlihastulehduksen lieveilmiöitä tai pahoja jälkioireita ilmenee, voi olla tarpeen hoitaa niitä sydänlääkkeillä sairaalassa.
Kuinka kauan paraneminen kestää?
Vähäoireisesta ja lievästä sydänlihastulehduksesta toipuu yleensä muutamissa viikoissa. Hankalammat tapaukset voivat aiheuttaa oireita useamman kuukauden ajan.
Sydänlihastulehduksen paranemista ei voi nopeuttaa millään kikoilla – mutta paranemista voi kyllä hidastaa ja tulehdusta pahentaa, jos toipilaana lähtee vaikkapa lenkille.
Hoitohenkilökunta seuraa tervehtyjän toipumista; ottaa sydänfilmejä ja kyselee, vieläkö on oireita.
Milloin uskaltaa lähteä liikkumaan sydänlihastulehduksen jälkeen?
Kukaan ei voi sanoa tarkkaa aikaa, kuinka kauan tulehduksen jälkeen pitäisi olla liikkumatta. Kun sydänfilmi on muuttunut normaaliksi ja oireet ovat hävinneet, voi pikkuhiljaa alkaa lisätä liikunnan ja kuntoilun määrää.
Urheilijoille saatetaan suositella vähintään 3–6 kuukauden taukoa kilpaurheilusta. Tämä ehkä antaa perspektiiviä siihen, että urheilu tosiaan kannattaa jättää suosiolla väliin, ennen kuin sydän on siihen valmis.
Miten voin ehkäistä sydänlihastulehduksen?
Terveellä maalaisjärjellä – eli sillä, että ei lähde harrastamaan liikuntaa ennen kuin on varmasti parantunut kunnolla flunssasta tai muusta infektiosta.
Mitkä ovat hoitamattoman sydänlihastulehduksen riskit?
Jos ei malta parannella sydänlihastulehdusta rauhassa vaan rasittaa itseään kovasti, lisää se vakavien rytmihäiriöiden riskiä – ja ne voivat olla vaarallisia. Tauti voi paheta ja paraneminen viivästyä, ja toipuja palata takaisin lähtöpisteeseen, jolloin taas joutuu lepäämään ja odottelemaan, että tulehdus itsekseen paranee.
Miten vältän flunssan jälkitaudit?
Lepää kunnolla sekä flunssan aikana että sen jo selätettyäsi, niin ikävät jälkitaudit eivät pääse iskemään.
- Jos flunssasi on lievä, voit toki käydä ulkona kävelemässä, jos olosi sen sallii.
- Nyrkkisääntö: ota kevyesti yhtä kauan kuin flunssasi kesti.
- Jätä flunssassa väliin jopa venyttely, jooga ja muut kehonhuollot. Venyttely sairaana ei tee lihaksille hyvää.
- Vasta kun flunssaoireet ovat ohi, voit lähteä liikkumaan leppoisasti, kuten kävelylle.
- Tarkkaile, palaavatko flunssaoireet ensimmäisen liikuntakerran jälkeen. Jos kyllä, lähdit sittenkin rehkimään liian aikaisin.
Teksti: Jenni Kleemola
Asiantuntija: professori, ylilääkäri Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus ja Terveysliikunta, Turun yliopisto, Urheilu Mehiläinen
