Mikä hajusteallergia on?
- Hajusteallergia on allergiaa: kehon immuunijärjestelmä reagoi johonkin hajusteeseen.
- Hajusteallergiassa syntyy iho-oireita, kun hajuste, jolle on allergisoitunut, on kosketuksissa ihoon. Se on siis kosketusallergiaa.
- Oireet alkavat harvoin heti. Voi kestää päivän tai viikonkin, ennen kuin ne tulevat.
- Karkea arvio on, että 3–6 prosentilla väestöstä on hajusteallergiaa.
Mikä aiheuttaa hajusteallergiaa?
Tyypillisimmin hajusteallergiaa aiheuttavat iholle laitettavat tuotteet, kuten ihonhoitotuotteet, hiustenhoitotuotteet tai hajuvedet. Sitä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi pyykinpesuaineet ja siivousaineet.
Hajusteita lisätään yllättäviinkin tuotteisiin. Jos on kovin herkkä, oireita voi saada vaikka hajustetuista koirankakkapusseista. Toki altistumisajalla on väliä, siksi suurimmalla osalla hajusteallergia liittyy iholle laitettaviin tuotteisiin.
Mitkä ovat hajusteallergian oireet?
- Ihottumaoireita; ihon ärsytystä, punoitusta, hilseilyä ja rakkuloita.
- Tyypillisesti oireet tulevat sille ihoalueelle, jolle hajustetta sisältävää tuotetta on laitettu.
- Jos oireet kroonistuvat, ne voivat levitä laajemmallekin. Siksi heti ensimmäisten oireiden iskiessä on järkevää miettiä, mistä ne johtuvat. Jos oireet kroonistuvat, syyllinen on hankalampi selvittää.
- Oireiden vaihteluväli on iso: yhdelle hajusteallergia tarkoittaa ihon ärsytystä ja punoittelua, toiselle visvaa erittävää haavaista ihottumaa.
- Hajusteallergiaa voi olla vaikea erottaa muista ihottumista.
Miten hajusteallergiaa hoidetaan?
Ensin kannattaa lopettaa sen tuotteen käyttö, jonka epäilee aiheuttavan oireita. Jos oireet eivät ole kovin hankalat, tämä usein riittää. Hankaliin ihottumaoireisiin voi käyttää kuuriluontoisesti apteekista ilman reseptiä saatavaa hydrokortisonivoidetta.
Millaiset tuotteet sopivat hajusteallergikolle?
- Hajusteeton kosmetiikka ei sisällä hajusteita, joten se on turvallinen valinta.
- Myös pyykki- ja siivousaineet voi vaihtaa hajusteettomiin. Jos haluaa siivota hajustetuilla tuotteilla, voi käyttää siivoushansikkaita.
- Allergiatunnuksella merkityt kosmetiikka-, siivous- ja muut tuotteet ovat hyvä valinta, koska ne eivät sisällä hajusteita.
Tuotteiden INCI- eli ainesosalistoja voi olla hyvä kurkata. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan niissä herkistäviksi tiedetyt hajusteet, jos niitä on yli tietyn pitoisuuden. Näitä hajusteita on nyt 26, mutta vuosien 2026–2028 aikana ilmoitusvelvollisuus alkaa koskea yli 80 hajustetta. Ainesosalistoissa myös sanat parfum, fragrance ja aroma viittaavat hajusteisiin.
Hajusteettomuuden kanssa ei kuitenkaan tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Oireita ei saa vaikkapa tuoksukynttilän polttamisesta, vaan vain tuotteista, jotka ovat kosketuksissa ihoon.
Kannattaako hajusteallergian takia mennä lääkäriin?
Moni huomaa kokemuksen kautta mitä tuotteita hänen ei kannata käyttää, ja pärjää hyvin vaihtamalla ne toisiin. Lääkäriin voi olla syytä hakeutua, jos:
- Ei ole varma, onko kyseessä jokin ihosairaus vai hajusteallergia.
- Oireet eivät helpota 1–2 viikon hydrokortisonivoidekuurilla.
Hajusteallergia voidaan todeta epikutaani- eli lapputestin avulla. Allergiaepäily on syytä tutkia ainakin, jos oireet vaikuttavat työkykyyn.

Mikä on tuoksuherkkyys?
- Tuoksuherkkyys ei ole allergia.
- Sen arvellaan liittyvän aivojen ylireagointiin: elimistö reagoi ikään kuin vaarattomat tuoksut olisivat uhka.
- Taustalla voi olla sairauksia, jotka herkistävät tuoksuille, kuten astma ja migreeni.
- Arvioiden mukaan ihmisistä 10–40 prosenttia on tuoksuherkkiä.
Mistä tuoksuherkkä voi saada oireita?
- Hajustetut tuotteet, kuten hiustenmuotoilutuotteet, muu kosmetiikka tai pesuaineet
- Painomuste
- Kukat
- Tupakansavu sekä muut savut ja käryt
- Joulun aikaan esimerkiksi hyasintti tai joulukuusi
Mitkä ovat tuoksuherkkyyden oireet?
- Päänsärky
- Pahoinvointi
- Aivosumu
- Hengenahdistus
- Nuha ja nenän kutina
- Silmäoireet, kuten vuotavat silmät
- Yskä
- Äänen käheys
Suurimmalla osalla ihmisistä tuoksuherkkyys ei hankaloita arkea, mutta joillakin se vaikuttaa elämään kovasti. Oireiden pelossa ei esimerkiksi uskalleta lähteä ystävien luo kyläilemään tai paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä.
Miten tuoksuherkkä voi helpottaa arkeaan?
- Kannattaa miettiä, minkä tyyppisistä tuoksuista saa oireita ja pyrkiä välttämään niitä.
- Kosmetiikan ja siivousaineet voi vaihtaa hajusteettomiin, esimerkiksi Allergiatunnus-tuotteisiin.
- Voi olla hyvä pohtia apukonsteja tilanteisiin, joissa yllättäen altistuu tuoksuille. Jos esimerkiksi pelkää tuoksuja julkisissa kulkuneuvoissa, voi kantaa mukanaan FFP-tason hengityssuojainta. Siitä voi olla hieman apua.
- Tuoksuttomia tapahtumia järjestetään aiempaa enemmän.
- Kun osaa kertoa läheisille ja tuttaville, miksi asia on itselleen tärkeä, on toisten helpompi ymmärtää se.
Omaa sietokykyä kuitenkin kannattaa pitää yllä, eikä liikaa yrittää välttää kaikkia tuoksuja. On huono ratkaisu linnoittautua kotiin.
Tuoksuherkkyys – kannattaako hakeutua lääkäriin?
Jotkut tuoksuherkkyydestä kärsivät hyötyvät allergian itsehoitolääkkeistä, kuten kortisonia sisältävistä nenäsumutteista ja antihistamiinitableteista. Jos saa tuoksuista hengenahdistusta, on hyvä käännyttävä lääkärin puoleen.
Jos tuntuu, että tuoksuherkkyys rajoittaa elämää hyvin paljon, on hyvä olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Siellä voidaan esimerkiksi selvittää, onko tuoksuherkkyyden taustalla sairauksia, joiden parempi hoitotasapaino voisi vähentää oireita.
Laboratoriotestiä, jolla tuoksuherkkyys voitaisiin todentaa, ei ole olemassa.
Hajusteettomuus hyödyttää kaikkia
- Vähähajusteinen elämä hyödyttää, vaikka ei kärsisi hajusteallergiasta, tuoksuherkkyydestä tai vaikka astmasta.
- Hajusteita vähentämällä vähentää samalla omaa kemikaalikuormaansa.
- Vähäisempi tuoksujen määrä kotona vaikuttaa positiivisesti sisäilman laatuun.
- Kun vähentää hajusteita, vähentää samalla riskiä, että herkistyy niille tulevaisuudessa.
Asiantuntija: Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs
Teksti: Jenni Kleemola
Erot tuoksuyliherkkyyden ja hajusteallergian välillä
| Hajusteallergia | Tuoksuyliherkkyys | |
| Syy | Allerginen reaktio hajusteisiin | Ei allergiaa - elimistön herkistynyt reagointi hajuihin |
| Oireet | Ihottuma, kutina, punoitus, hilseily | Päänsärky, pahoinvointi, nenäoireet, hengenahdistus |
| Altistumistapa | Ihokosketus | Hajujen hengittäminen |
| Diagnoosi | Allergiatestillä (lapputesti) | Ei virallista testiä |
| Hoito | Hajusteiden välttäminen, lääkärin ohjeet | Altistuksen välttäminen, oireiden hallinta |
Taulukko on laadittu tekoälyä hyödyntäen, ja se on toimituksen tarkistama.

