Siitepölyallergia oireilee monin tavoin silmien kutinasta vuotavaan nenään ja ihottumasta kurkun kutinaan. Jos oireet kuitenkin kiusaavat perustervettä aikuista vain keväällä ja kesällä, ja ne laantuvat antihistamiinilla parissa viikossa, apteekin apu riittää.
Miten antihistamiini vaikuttaa?
Antihistamiini on lääke, joka estää allergiareaktiossa erittyvän, oireita aiheuttavan histamiini-välittäjäaineen eritystä elimistössä. Sen vaikutuksen huomaa nopeasti, alle tunnissa. Antihistamiineja otetaan yleensä yksi tabletti päivässä. Pakkauksen annostusta ei pidä muuttaa omin päin ilman lääkärin määräystä. Liian pieni annos ei tehoa ja liian suuri saattaa väsyttää.
”Siitepölyjen määrä vaihtelee eri vuosina. Ellei antihistamiinitabletti yksinään auta, tarvitaan paikallishoitovalmisteita: nenäsuihkeita ja silmätippoja. Antihistamiinin vaihto toiseen voi myös auttaa”, farmaseutti Ritva Vähäkangas neuvoo.
Siitepölyallergikon kannattaa käyttää antihistamiinia säännöllisesti, sillä ilman sitä oireet palaavat nopeasti. Hoitamaton allergia heikentää elämänlaatua: päivällä tukkoisuus väsyttää ja yöllä se haittaa nukkumista. Hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan.
Mitä tehdä, jos allergialääke väsyttää?
Jos antihistamiini tuntuu väsyttävän, se kannattaa ottaa illalla ennen nukkumaan menoa. Näin mahdollinen väsymys osuu yöaikaan eikä häiritse päivittäistä vireystilaa. Myös aamutukkoisen kannattaa ottaa antihistamiini illalla, sillä lääkkeen vaikutus voimistuu usein muutaman tunnin kuluttua ottamisesta.
Sama ajankohta on usein astmaatikollekin paras antihistamiinin ottoon. Illalla otetun antihistamiinin pitoisuus elimistössä on suurimmillaan aamuyöstä, jolloin elimistön oma kortisonituotanto on matalimmillaan ja hengitystieoireet voivat olla voimakkaimmillaan.
Jos väsymys jatkuu annostelun ajoituksen muuttamisesta huolimatta, voi olla hyödyllistä arvioida käytössä olevaa valmistetta. Useimmat nykyisin käytössä olevat antihistamiinit eivät tutkimusten mukaan juurikaan väsytä. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja jos jokin antihistamiini tuntuu väsyttävältä, apteekista kannattaa kysyä toista vaihtoehtoa, esimerkiksi desloratadiinia.
Lisäksi on hyvä huomioida, että myös itse allergia voi aiheuttaa uupumusta. Hoitamattomat tai riittämättömästi hallinnassa olevat allergiaoireet kuormittavat elimistöä ja voivat heikentää vireyttä riippumatta lääkityksestä.
Milloin lääkärin puoleen?
”Lääkäriä tarvitaan, jos allergiaksi epäilty oireilu on hankalaa ja henkeä ahdistaa. Vastaanotolle mennään myös, jos oireet kestävät kauan eikä lyhyt antihistamiinijakso poista niitä”, Ritva Vähäkangas sanoo.
Jos oireet jatkuvat siitepölykauden jälkeen, syy niihin voi olla jossain muussa lääkärinhoitoa vaativassa sairaudessa kuin allergiassa. Nenän toispuoleinen tukkoisuus kielii monesti polyypeistä, nenän limakalvon hyvälaatuisista limakalvopullistumista.
Lääkäriin myös näissä tapauksissa
Alle kuusivuotiaan lapsen ja odottavien ja imettävien äitien allergiaoireita ei saa hoitaa itse antihistamiinilla ilman lääkärin lupaa. Myös perussairauksia sairastavan tulee kysyä allergiaoireiden hoidosta lääkäriltä.
Koska siitepölyallergikko on usein allerginen monen eri kasvin siitepölylle, hän saattaa tarvita antihistamiinia jopa puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Tällöin kannattaa pyytää lääkäriltä antihistamiiniresepti. Pakkaus voi tulla edullisemmaksi, koska lääkärin määräämänä valmisteeseen saattaa saada Kelan korvauksen.
Asiantuntijana farmaseutti Ritva Vähäkangas, astmahoidon erityispätevyys, Lielahden Apteekki, Tampere
Teksti: Virve Järvinen
Artikkelia on päivitetty huhtikuussa 2026.
