Mikä bruksismi on?
Bruksismi tarkoittaa hampaiden narskuttelua, hampaiden yhteen puremista tai leukojen jännittämistä ilman, että hampaita puree yhteen.
Bruksismia voi esiintyä sekä nukkuessa että hereillä ollessa. Nukkuva ihminen itse ei tiedä bruksaavansa, mutta esimerkiksi kumppani saattaa herätä hampaiden narskuttelun ääneen. Valveillakaan bruksismi ei ole varsinaisesti tiedostettua toimintaa.
Väestöstä 10–20 prosenttia kärsii bruksismista.
Bruksismin oireet
- Leukojen alueen kipu ja jäykkyyden tunne aamuisin.
- Päänsärky erityisesti ohimoilla.
- Hampaiden kuluminen ja lohkeilu varsinkin etuhampaiden kärjistä.
- Kivut ja jumit niskassa ja hartioissa.
- Epämääräiset korvakivut, korvien soiminen ja kohina.
- Leuka voi leventyä vuosien saatossa.
- Migreeni voi pahentua ja kohtauksia tulla useammin.
Bruksismi on monimuotoinen ongelma. Joku saattaa narskutella hampaitaan ja ne kuluvat, mutta hänellä ei ole muita oireita. Joku toinen taas voi purra hampaita tasaisesti yhteen ja hampaat eivät kulu, mutta hän kärsii muista bruksismin oireista.
Mistä bruksismi johtuu?
- Bruksismi on vahvasti perinnöllistä.
- Sille altistavat erityisesti stressi ja psyykkinen kuormitus.
- Alkoholi, nikotiini, kofeiini ja muut stimulantit saattavat lisätä bruksismia.
- Myös tietyt lääkeaineet, kuten SSRI-lääkkeet ja erityisesti ADHD-lääkkeet, voivat lisätä bruksismia.
- Unihäiriöt kuten uniapnea voivat pahentaa bruksismia.
- Refluksitaudissa kurkkuun nouseva happo lisää öisin hampaidenjauhamisrefleksiä. Kun happoa nousee suuhun, hampaat kuluvat erityisen paljon, kun niitä narskuttelee.
Ketkä kärsivät bruksismista?
Todennäköisesti jokainen kärsii bruksismista joskus, esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa tai silloin, kun veressä on alkoholia.
Bruksismia on erityisesti nuorilla naisilla, joilla saattaa olla taipumusta perfektionismiin ja stressaamiseen. Toisaalta naiset saattavat hakeutua bruksismin takia miehiä enemmän hoitoon, miehet jäävät kirjaimellisesti puremaan hammasta.
Iän myötä bruksismi yleensä vähenee – erityisesti, kun päästään eläkkeelle.
Milloin bruksismi on syy mennä hammaslääkäriin?
Hammaslääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos huomaa bruksismiin viittaavia oireita ja hammaslääkäri ei ole aikaisemmin tutkinut asiaa. Itse ei pysty arvioimaan, vaatiiko bruksismi hoitoa.
Hammaslääkäri tutkii ovatko hampaat alkaneet kulua ja onko hoito tarpeen. Aina vaiva ei vaadi hoitoa, mutta riskiä ei kannata ottaa, koska bruksismi voi tuhota hampaat ja leukanivelet.
Bruksismin hoito
- Ensisijainen hoito on yksilöllisesti valmistettu purentakisko. Sitä suositellaan käytettäväksi öisin. Kisko ei aina auta oireisiin, mutta ainakin se suojaa hampaita ja leukaniveliä.
- Purentaan erikoistuneen fysioterapeutin hieronta voi auttaa.
- Kotona tehtävät lihasharjoitukset yleensä vähentävät oireita, jos niitä tekee aktiivisesti. Niihin löytyy runsaasti ohjeita netistä.
- Stressin hallinta sekä hyvään uneen panostaminen kannattaa.
- Akuutissa vaiheessa tulehduskipulääkkeet ja lääkärin määräämät lihasrelaksantit voivat tuoda apua, mutta niitä ei voi käyttää pitkään.
- Tarvittaessa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, joka voi harkita muuta lääkitystä.
- Hammaslääkärin tekemä hampaiden oikominen tai purennan tasapainotus voi joskus auttaa.
Miten bruksismia voi ehkäistä?
Kannattaa välttää bruksismia pahentavia asioita, kuten stressiä ja runsasta alkoholin käyttöä. Nikotiini on merkittävä bruksismia pahentava asia. Ei ole väliä käyttääkö tupakkaa vai nikotiinityynyjä; itse nikotiini on pahaksi.
Voiko bruksismia olla lapsilla?
Bruksismi voi alkaa hyvinkin nuorella iällä. Vanhemmat saattavat havahtua siihen, että lapsen huoneesta kuuluu yöllä narskuttelun ääniä.
Lapselle voidaan tehdä purentakisko viimeistään silloin, kun hänen hampaistonsa on vaihtunut täysin pysyviksi hampaiksi ja leukojen kasvu on päättynyt. Sitä ennen on yleensä parasta puuttua bruksismin syihin. Kärsiikö lapsi stressistä tai ahdistuksesta? Voisiko lapsen unihygieniaa parantaa? Esimerkiksi älypuhelimen käyttökielto ennen nukkumaanmenoa voi olla hyvä keino.
Teksti: Jenni Kleemola
Asiantuntija: hammaslääkäri Sakari Ebeling, Ebeling Hammaslääkärit ja Ebeling Kauneus
