Mitä esivaihdevuodet tarkoittavat?
Esivaihdevuodet ei ole varsinaisesti lääketieteellinen termi, kertoo gynekologi Leena Väisälä.
”Esivaihdevuosien ja vaihdevuosien välinen raja on veteen piirretty viiva. Mutta yleensä esivaihdevuosilla tarkoitetaan aikaa, kun munasarjojen estrogeenin eritys on jo hieman vähentynyt, mutta ei vielä kokonaan loppunut.”
Esivaihdevuosien aikana munasarjatoiminta siis hiipuu. Tuona aikana naisella voi olla vaihdevuosioireita. Ne johtuvat paitsi estrogeenin vähenemisestä, myös siitä, että estrogeenin taso vaihtelee, Väisälä sanoo.
Esivaihdevuosia kutsutaan myös perimenopaussiksi.
Missä iässä esivaihdevuodet alkavat?
Esivaihdevuodet alkavat usein 4–7 vuotta ennen menopaussia. Menopaussilla tarkoitetaan elämän viimeisiä kuukautisia. Vasta noin vuosi niiden jälkeen tiedetään, milloin ne todella ovat olleet.
”Suomessa menopaussi on tyypillisesti 45–55-vuotiaana, keskiarvo on 50–51-vuotiaana. Esivaihdevuodet siis alkavat tyypillisesti 45 ikävuoden pintaan, mutta joillakin ne voivat alkaa jo alle 40-vuotiaana”, Väisälä kertoo.”
Mitä kehossa tapahtuu esivaihdevuosien aikana?
- Munasarjojen toiminta alkaa hiipua, mutta kuukautisia vielä tulee, säännöllisemmin tai epäsäännöllisemmin.
- Munasarjojen toiminta on hyvin vaihtelevaa, joten estrogeenin taso elimistössä vaihtelee. Pitkällä aikavälillä estrogeenin eritys kuitenkin vähenee.
- Myös keltarauhashormonia on usein aiempaa vähemmän.
- Esivaihdevuosissa on vielä mahdollista tulla raskaaksi, vaikkakin hedelmällisyys on jo selvästi laskenut.
”Jos raskaus ei ole toiveissa, ehkäisyä tarvitaan vielä vuoden verran viimeisistä kuukautisista, jos on yli 50-vuotias, ja kahden vuoden verran, jos on alle 50-vuotias. Joku munarakkula kun voi vielä innostua kasvamaan”, Väisälä sanoo.
Vuosi, pari ennen menopaussia, kun estrogeeni vähenee selvästi, luuston aineenvaihdunta muuttuu siten, että luustoa hajoaa enemmän kuin muodostuu. Myös lihasmassa ja -voima vähenevät. Rasvaa alkaa kertyä lantion ja reisien sijaan miestyyppisesti sisälmysrasvaksi.
”Kaikki tämä aiheuttaa aineenvaihdunnallista muutosta, jonka takia esimerkiksi kolesterolitaso tuppaa nousemaan. Estrogeeni myös laajentaa valtimoita, joten kun sen vaikutus vähenee, sydän- ja verisuonitautien riski nousee. Nämä muutokset tapahtuvat vasta vaihdevuosissa, mutta alkavat toki jo esivaihdevuosien puolella.”
Esivaihdevuosien oireet
- Ensimmäinen oire on usein kuukautiskierron epäsäännöllistyminen. Osalla naisista vuoto runsastuu.
- Mielialan vaihtelut, lyhytpinnaisuus ja ärtyneisyys ovat hyvin yleisiä esivaihdevuosioireita.
- Joillakin tulee lievää muistamattomuutta ja aivosumua.
- Unioireet, kuten heräily aamuyöstä, voivat alkaa.
- Nivelissä ja tukirangassa voi olla kummallisia kipuja ja kolotuksia.
Kun estrogeenitaso edelleen laskee, kuumat aallot ja hikoilu voivat alkaa. Kuivat limakalvot emättimen ja virtsaputken alueella ovat vielä tässä vaiheessa harvinaisempi, mutta silti mahdollinen vaiva, Väisälä kertoo.
Kaikille ei tule esivaihdevuosissa juuri mitään oireita, joillekin taas kaikki mahdollinen. Oireita ei ole välttämättä helppo tunnistaa esivaihdevuosista johtuviksi. Esimerkiksi stressi kun aiheuttaa aika samanlaisia oireita.
Esivaihdevuodet – milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos esivaihdevuosioireet häiritsevät elämää, Väisälä sanoo. Hän tietää, että ihmiset usein miettivät vuoden tai puoli viitsivätkö lähteä lääkärin puheille, mutta niin pitkään ei tarvitse odottaa.
”Esimerkiksi esivaihdevuosista johtuvia runsaita kuukautisvuotoja on turha pitää yllä. Tiedetään, että ne laskevat hemoglobiinia ja ferritiiniä, mikä voi aiheuttaa monenlaisia oireita vaihdevuosioireiden päälle.”
Sopivaa hoitoa miettiessään lääkärin täytyy ottaa huomioon monia asioita. Ovatko esimerkiksi vuodot runsaat, onko raskauden ehkäisylle tarvetta ja onko potilaalla sydän- ja verisuonitautien riskiä?
Väisälä kertoo, että perinteinen vaihdevuosien hormonihoito ei usein ole paras hoito esivaihdevuosissa, kun estrogeenin taso vaihtelee. Ensisijainen hoito on jonkinlainen hormonihoito; ratkaisu voi löytyä esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillereistä, hormonikierukasta tai minipillereistä.
Leena Väisälän vinkit esivaihdevuosioireisiin
- Terveelliset elämäntavat – riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta, varsinkin lihaskuntoliikunta – tukevat jaksamista esivaihdevuosissa. Elämäntapoihin on hyvä puuttua nyt, niin luo hyvän pohjan tuleville vuosille.
- Mitä enemmän stressiä, sitä huonommin munasarjat toimivat, ja esivaihdevuosioireita voi tulla lisää. Toki aina stressiin ei voi vaikuttaa.
- Ylipainoisilla on keskimäärin enemmän vaihdevuosioireita kuin normaalipainoisilla. Jos tässä iässä syö ja juo liikaa, se tuppaa lisäämään painoa eri tavalla kuin ennen.
- Esivaihdevuosissa kannattaa hieman siirtyä aerobisesta liikunnasta lihaskuntoliikuntaan. On hyvä nostella kunnon painoja pari kertaa viikossa, jotta pitää yllä luustoa ja lihaksia.
- Elämää häiritsevien esivaihdevuosioireiden kanssa ei kannata sinnitellä vuosia. Runsaiden oireiden takia kannattaa hakeutua lääkäriin.
Teksti: Jenni Kleemola
