Lapsen migreeni – oireet, hoito ja ehkäisy

Migreeni on yleistynyt lapsilla ja nuorilla viime vuosina. Lyhentyneet yöunet, vähäinen liikunta, lisääntynyt ruutuaika ja epäterveellinen ruokavalio ovat saattaneet lisätä lasten migreeniä. Asiaan voi vaikuttaa sekin, että migreeni tunnetaan aiempaa paremmin ja diagnooseja siihen saadaan nopeammin.

Migreeniä on lapsuusiässä arviolta 8–11 prosentilla. Alle kouluikäisetkin voivat sairaasta migreeniä.

Lapsen migreenin oireet

• Lasten migreenikohtauksessa särky tuntuu usein keskellä päätä ja pään sivuilla.
• Kipu muuttuu sykkiväksi ja toispuoleiseksi yleensä vasta murrosiässä.
• Lapsilla migreenikohtaus yleensä sekä nousee että menee ohi nopeammin kuin aikuisilla.

Kyseessä saattaa olla migreeni, jos lapsi tai nuori kertoo päänsärystä, silmien valoherkkyydestä tai pahoinvoinnista, sekä vetäytyy mieluusti lepäämään. Migreenikohtaukseen saattaa liittyä haju- tai ääniherkkyyttä tai oksentelua, joskus vatsakipua.

Pienen lapsen käytös usein muuttuu migreenikohtauksessa: hän on selvästi sairas ja haluaa leikkimisen sijaan hiljaiseen, hämärään tilaan. Tavallista on, että lapsi nukahtaa.

Murrosiässä lapsen hormonitoiminta muuttuu, mikä voi aktivoida migreenin tai muuttaa sitä. Kuukautisten aikana migreeniä voi olla useampana päivänä.

Migreenikohtaus – miten helpottaa lapsen oloa?

Lääkkeettömät itsehoitokeinot voivat helpottaa oloa. Lasta tai nuorta kannattaa tukea niiden kokeilussa. On yksilöllistä mikä auttaa, mutta keinoja voivat olla esimerkiksi:

• Lepo tai nukkuminen viileässä, rauhallisessa ja hämärässä huoneessa
• Lämmin tai kylmä suihku
• Kylmäpäähine
• Hengitysharjoitukset
• Aikuisen rauhoittava puhe ja kosketus

Migreeni lapsella – milloin lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua, jos lapsen migreeni muuttuu tai hänellä alkaa olla neurologisia oireita, kuten puheen puuroutumista, näköhäiriöitä tai huimausta. Neurologisiin oireisiin pitää aina suhtautua vakavasti ja muut sairaudet on hyvä sulkea pois.

Ennen lääkärikäyntiä kannattaa pitää lapsen kanssa migreenin oirepäiväkirjaa. Sen avulla lääkäri saa paremman käsityksen lapsen oireista.

Lataa lapsen päänsärkypäiväkirja tästä

Varhaisessa vaiheessa saatu migreenidiagnoosi helpottaa lapsen tukemista ja sopivan lääkehoidon etsimistä. Asianmukainen hoito voi estää migreenin pahenemista ja jopa kroonistumista. 

Miten lapsen migreeniä voi ehkäistä?

Moni tekijä voi laukaista migreenikohtauksen. Yksi yleisimmistä on stressi. Lapsen ja nuoren aivot vasta kehittyvät, joten he tarvitsevat tukea stressinhallintaan. Apua voi tuoda esimerkiksi asioista keskustelu, yhdessä tekeminen tai lämmin kosketus. Myös ammattilaisten, kuten koulukuraattorin kanssa juttelu voi auttaa.

Tasainen arki-, uni- ja ruokailurytmi on hyväksi. Veden juontia ei saa unohtaa hyvienkään leikkien keskellä. Palautumiselle ja rauhoittumiselle kannattaa varata aikaa varsinkin iltaa kohden.

Koulussa opettajalle voi kertoa, miten migreenikohtausta voi ennaltaehkäistä esimerkiksi luokkahuoneen valaistuksen ja tuulettamisen avulla.

Migreeni koululaisella – miten tukea lasta?

Koululle on tärkeä kertoa, mitkä asiat voivat laukaista lapsen migreenikohtauksen. Siten häntä voidaan ymmärtää ja tukea paremmin. Ratkaisut mietitään aina lapsen tarpeiden mukaan. Tukitoimi voi olla esimerkiksi:

• Istumapaikan vaihtaminen
• Ärsykkeiden karsiminen
• Tauot työskentelyssä
• Liikkumisen ja stressilelun salliminen
• Mahdollisuus välipaloihin
• Työskentelytapojen tai tehtävien eriyttäminen. Opetuksessa voidaan esimerkiksi vähentää tehtäviä tai keskittyä ydinsisältöihin.

Jos lapsen migreenikohtaukset toistuvat, voi olla tarpeen järjestää koulun kanssa kokous, jossa keskustellaan terveydentilasta, lääkkeiden mukana pitämisestä ja siitä, miten lasta voitaisiin tukea. Kokoontumiseen tarvitaan lupa niin huoltajalta kuin koululaiselta. Lääkärinlausunnoista ja suosituksista on apua, kun koulun kanssa mietitään ratkaisuja.

Miten tukea lasta arjessa?

Joskus migreeni vaikeuttaa lapsen harrastuksia. Joustavat aikataulut ja sopiva ergonomia voivat auttaa harrastamista. Ergonomiaa voidaan huomioida esimerkiksi sopivilla harrastusvälineillä, tauottamisella ja asennon vaihteluilla.

Migreenikohtauksen takia lapsi voi joutua perumaan treffejä kavereidensa kanssa. Yhdessä lapsen kanssa voi miettiä, miten pitää yllä ystävyyssuhteita migreenin ehdoilla. Stressiin saattaa auttaa, jos kyläilyille ja harrastuksille tehdään varasuunnitelmat kohtauksen varalta.

Kannattaa myös muistaa koko perheen hyvinvointi – lapsen migreenioireet kun voivat säikäyttää, huolettaa ja vaatia kaikkien huomiota. On hyvä vaalia hetkiä, joina perhe saa sellaista yhteistä tekemistä, jonka parissa voi hetkeksi unohtaa koko migreenin.

Myös huoltajan pitää muistaa seurata omaa jaksamistaan. Suomen Migreeniyhdistyksestä saa tukea, ohjausta ja vertaistukea.

Teksti: Jenni Kleemola

Asiantuntija: Sari Kalliomaa, kuntoutuskoordinaattori, Suomen Migreeniyhdistys