Rannekanava on ranteessa sijaitseva ranneluiden ja -nivelsiteiden reunustama tunneli, jossa kulkevat keskihermo ja sormien koukistajajänteet. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo joutuu erinäisistä syistä ahtaalle, jolloin hermon verenkierto ja toiminta häiriintyvät. Tämä aiheuttaa hermopinneoireita. Rannekanavaoireyhtymä on tavallinen vaiva.
Mistä rannekanavaoireyhtymä johtuu?
Rannekanavan hermopinne voi johtua jännekalvojen tai rannenivelten turvotuksesta tai siitä, että niihin kohdistuu pitkäkestoisesti suoraa painetta. Niitä voivat aiheuttaa:
- Hormonaaliset tekijät, kuten raskaus, vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Jännekalvotulehdus. Se voi johtua käden nopeasti lisääntyneestä kuormituksesta tai kroonisesta ylikuormituksesta. Ensimmäinen voi olla vaikka sitä, kun toimistotyöläinen alkaa kesälomalla rakentaa laituria. Jälkimmäistä voi tulla vaikka fyysisesti kuormittavassa pakkaustyöntekijän työssä.
- Tietokoneen hiiren jatkuva voimakas painaminen kämmenellä.
- Reumasairaudet, kuten nivelreuma ja nivelpsoriaasi.
- Tapaturmat, esimerkiksi värttinäluun alaosan murtuma.
- Ranteen nivelrikko.
- Tärinätyökalujen, kuten katuporan käyttö.
- Runsas pyöräily.
- Hormonaalinen lääkitys, esimerkiksi rintasyöpälääkitys.
- Ylipaino ja diabetes ovat altistavia tekijöitä.
- Äärimmäisen harvinainen syy on hermokasvain.
Mitkä ovat rannekanavaoireyhtymän oireet?
- Tyypillisin oire on keskisormen, nimettömän, peukalon ja etusormen pistely ja puutuminen, varsinkin öisin.
- Tavarat voivat putoilla kömpelöiltä tuntuvista käsistä, kun tunto on huono.
- Kipukin on yksi oire. Se säteilee usein kämmenestä olkapäähän.
- Jos vaiva etenee pidemmälle, peukalon loitontajalihas voi heiketä. Siitä voi seurata kämmenen lihassurkastuma.
Miksi rannekanavaoireyhtymä oireilee usein öisin?
Syitä on kaksi. Ensinnäkin turvotukset ovat pahimmillaan öisin. Toiseksi moni pitää nukkuessaan rannetta tietämättään koukussa, esimerkiksi kämmenselkä poskea vasten. Se voi ahtauttaa rannekanavaa.
Kenellä rannekanavaoireyhtymää esiintyy eniten?
Naisilla on miehiä enemmän rannekanavaoireyhtymää, koska heillä on raskauksia ja vaihdevuodet, jotka aiheuttavat turvotuksia. Vaiva yleistyy iän myötä.
Onko rannekanavaoireyhtymä vaarallinen?
Jos rannekanavaoireyhtymä hoidetaan kohtuullisen nopeasti, vaiva korjautuu hyvinkin helposti. Hoitamaton voimakasasteinen hermopinne voi johtaa pysyvään hermovaurioon. On myös aika vaikea toimia kädellä, jonka sormet ovat puutuneet.
Rannekanavaoireyhtymän itsehoito
- Jos vaiva johtuu kovasta kuormituksesta, tulee vähentää kuormitusta ja lepuuttaa kättä.
- Jos oire on hiirikädessä, kannattaa kokeilla vaihtaa hiiri toiseen käteen.
- Kotijumppa, joka lisää koukistajajänteiden kuormitusta, voi lisätä turvotusta ja oireita. Korkeintaan voi kokeilla kevyttä sormien ja ranteen venyttelyä ojennussuuntaan – ja sitäkin vain, jos vaiva on lievä.
- Öisin voi käyttää apteekista saatavaa rannetukea. Tuessa on hyvä olla metallinen vahvike kämmenen puolella, jotta se estää ranteen koukistumisen. Lastaa ei saa pitää liian kireällä, jotta se ei purista rannetta.
- Jos vaiva on rasitusperäinen ja esimerkiksi mökkiremontti on aiheuttanut jännetuppitulehduksen, voi syödä viikon pituisen tulehduskipulääkekuurin, jos lääkitykselle ei ole mitään estettä, kuten lääkeallergia, hyytymisenestolääkitys, vatsahaava tai tulehdukselliset suolistosairaudet. Kysy lisää neuvoja apteekista.
Milloin lääkäriin?
Jos kuormituksen vähentäminen ja yölasta eivät auta, lääkäriin kannattaa hakeutua herkästi. Se kannattaa tehdä noin neljän viikon oireilun jälkeen. Sitä ennen hermoratatutkimus ei luotettavasti näytä hermon pinnetilaa.
Käsikirurgi osaa tehdä tarkan tuntotutkimuksen tietyillä tutkimusvälineillä, mutta tarkin tutkimus on kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin suorittama hermoratatutkimus eli ENMG-tutkimus, jonka yleislääkärikin voi määrätä. ENMG:llä voidaan selvittää myös, onko pinnetila lievä, kohtalainen vai voimakas, mikä vaikuttaa hoitoratkaisuihin.
Rannekanavaoireyhtymän hoito
Lievissä pinnetiloissa käytetään aluksi yölastaa, joka estää ranteen koukistumisen yöllä. Jos ylipainoa on, kannattaa harkita painonpudotusta. Jos oireet jatkuvat, voi olla tarpeen vapauttaa hermo kirurgisesti.
Myös kohtalaisissa pinnetiloissa voidaan aluksi kokeilla yölastaa, korkeintaan parin kuukauden ajan. Jos se ei auta, leikkaus on paras ja luotettavin hoito. Voimakkaat pinnetilat on hyvä leikata 1–2 kuukauden kuluessa.
Toimistotyöhön voi palata 3–4 viikkoa, raskaampaan fyysiseen työhön 4–5 viikkoa leikkauksen jälkeen.
Raskaana olevia naisia ei yleensä leikata, koska heillä oireilu yleensä loppuu, kun hormonaalinen toiminta normalisoituu. Heitä hoidetaan rannetuella.
Kortisoni-injektiot eivät ole kovin suositeltava hoito. Niistä voi tulla komplikaatioita, jos neula osuu hermoon. Lisäksi ne tuovat usein vain väliaikaisen avun.
Voiko vaiva uusiutua?
Jos hermopinne on vapautettu leikkauksella, vaiva hyvin harvoin uusiutuu. Jos oireet ovat poistuneet rannetuen ja levon avulla, rannekanavaoireyhtymä voi uusiutua.
Voiko rannekanavaoireyhtymää ehkäistä?
Vaivaa on hankala ehkäistä – ihmisten pitää tehdä töitä eikä esimerkiksi nivelrikon kehittymistä tai tapaturmia voi aina estää. Ylipainoa voi sentään pyrkiä välttämään, mikä vähentää myös aikuisiän diabeteksen riskiä. Kuormitusta kannattaa lisätä vähitellen eikä liian nopeasti.
Toimistotyöläisen kannattaa vaihtaa hiiri siihen käteen, joka ei oireile, muistaa pitää taukoja ja jumpata välillä. Pyöräillessä on hyvä vaihdella otteita ohjaustangosta.
Asiantuntija: LKT, käsikirurgian erikoislääkäri ja dosentti Jarkko Vasenius, Pihlajalinna Pikku Huopalahti
Teksti: Jenni Kleemola
