Pakottaa, kivistää, jyskii ja vihloo. Jopa yhdeksän suomalaista kymmenestä potee ajoittain päänsärkyä – jos ei muulloin, niin ainakin flunssaisena, krapulassa tai huonosti nukuttujen yöunien jälkeen. Tällaisia toissijaiseksi kutsuttuja päänsärkysyitä on lukuisia, mutta ensisijaisia paljon vähemmän.
Ensisijaisista syistä yleisin on jännityspäänsärky, jota kutsutaan myös nimellä tensiosärky. Jännitys- eli tensiosäryssä kipu on harvoin sietämätöntä, sitäkin useammin vannemaista, tasaista jomotusta. Pahoinvointia siihen ei liity. Tensiosäryn syitä ei lääketiede kuitenkaan tarkoin tunne.
Jopa yhdeksän suomalaista kymmenestä potee ajoittain päänsärkyä
”Useimmiten se on perintötekijöiden ja elämäntapojen summa. Lähes jokaisella meistä on alttius saada jännityspäänsärkyä tietyissä tilanteissa, kuten stressaantuneena – mutta se, miten usein särky puhkeaa tai miten kovaksi se yltyy, on pitkälti geeneissä”, taustoittaa neurologian erikoislääkäri, dosentti Mikko Kallela Helsingin yliopistosta sekä Helsingin Päänsärkykeskuksesta.
Jännityspäänsärkyyn tehoavat elintapamuutokset ja kipulääke
Jännityspäänsärkyyn taipuvaisilla pään kipujärjestelmät aktivoituvat Kallelan mukaan muita ihmisiä herkemmin. Näin käy esimerkiksi silloin, kun tietokoneen ääressä istutaan huonossa asennossa tuntikausia.
”Hammaskaluston purentavaivatkin aiheuttavat jännityspäänsärkyä.”
Hyvä fyysinen kunto ehkäisee tehokkaasti jännityspäänsärkykohtauksia. Kivun saakin parhaiten kuriin kotikutoisin keinoin.
”Keinoista tärkeimpiä ovat terveet ja säännölliset elintavat. Päivittäiset sauvakävelylenkit ovat mainio tapa pitää jännityspääkipua loitolla, silloin niska-hartiaseutu saa tarvitsemaansa liikettä. Kannattaa myös pitää hyvää huolta riittävästä unesta ja monipuolisesta ravinnosta ja välttää liiallista alkoholinkäyttöä.”
Kun tensiosärky iskee, kipulääke auttaa.
”Yleensä särky menee nopeasti ohi ibuprofeenilla, parasetamolilla tai asetyylisalisyylihapolla eli aspiriinilla. Happihyppelykin lievittää kipua, samoin niska-hartiaseudun venyttely ja hieronta.”
Milloin on kyse migreenistä?
Toistuvasti ilmaantuva, toispuoleinen ja kova päänsärky on useimmiten migreeniä. Migreenitaipumus on pitkälle perimässä, mutta myös elintavoilla on tautikohtauksissa tekoa.
”Alkoholi, stressi, epäsäännöllinen ruokailu ja huonot yöunet avittavat migreenin laukeamista. Naisilla kuukautiskierto vaikuttaa monesti migreenikohtauksen tuloon.”
Migreeni on neurologin mukaan vaskulaarinen eli pään alueen verisuonistoon liittyvä sairaus. Särky on paitsi kovaa usein myös sykkivää. Liikunta pahentaa kipua. Noin puolella migreenipotilaista kohtauksiin liittyy pahoinvointia ja oksentelua, ja potilas on sen kestäessä arka äänille, valoille ja hajuille.
”Kaksi kolmasosaa migreenikoista potee tämäntyyppistä perusmigreeniä. Kolmasosalla vilkkuu näkökentässä sahalaitakuvio tai muunlaisia valo- ja auraoireita. Neurologisoireiseen migreeniin liittyy pieni aivoinfarktin riski.”
Näin migreeniä hoidetaan
Migreenin hoito riippuu kohtausten yleisyydestä. Jotkut saavat migreenin kerran tai pari vuodessa, ja silloin tavalliset särkylääkkeet riittävät.
”Migreenipotilaan on hyvä vetäytyä kohtauksen tullessa makuulle pimeään huoneeseen ja laittaa otsalleen kylmäpakkaus.”
Ajoittain ilmaantuvaan migreeniin voi ottaa tulehduskipulääkettä tai parasetamolia, mutta migreenikohtausten hoitoon on myös täsmälääkkeitä, triptaaneja.
”Tiheämmin toistuvaan migreeniin käytetään lisäksi säännöllisesti otettavia estolääkkeitä. Niitä ovat beetasalpaajat, kandesartaani sekä amitriptyliini. Neurologisoireisessa migreenissä epilepsiaan käytetyt neuromodulaattorit tehoavat usein parhaiten.”
Uutta vaikean migreenin hoidossa ovat CGRP-lääkkeet.
”Näiden lääkkeiden vaikuttavina aineina ovat erenumabi, fremanetsumabi ja galkanetsumabi. Ne ovat ihon alle pistettäviä valmisteita. CGRP on lyhenne sanasta calcitonin gene-related peptide.”
3.5.2018
Migreeniä voi lievittää
3.7.2023
Jännityspäänsärky vai migreeni?
Sarjoittainen päänsärky – repivää kipua
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on erittäin kivulias, mutta harvinainen päänsäryn muoto. Kivun luonne on polttavaa ja repivää. Kipukohtaukset paikallistuvat aina vain toiselle puolelle päätä, ja särky on pahinta silmässä tai sen seudulla.
”Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, ja niitä tulee joskus useitakin kertoja vuorokaudessa. Juuri toispuoleisuus ja viikkojenkin ajan toistuvat kipusarjat ovat tyypillisiä tälle päänsärkymuodolle.”
Sarjoittaisen päänsäryn mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Se tiedetään, että häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa.
”Lääkityksenä Hortonin neuralgiaan käytetään triptaaneja, lääkkeellistä happea ja verapamiilia.”
Lääkepäänsärkyyn ei lääke auta
Lääkepäänsärky on särkylääkkeitä liikaa käyttävien vaiva. Se kehittyy niille, jotka ovat napsineet kipulääkkeitä useana päivänä viikossa, vuosikausia tai vähintään kuukausia.
Lääkepäänsärky voi aiheutua kaikista tunnetuista kipulääkkeistä. Sitä hoidetaan vieroittautumalla käytetyistä särkylääkkeistä. Kipukohtausten tiheyttä voi kuitenkin vähentää estolääkityksellä.
”Myös kivun syntyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja elintapojen kohentaminen on tärkeää.”
Milloin päänsärky on vakava hälytysmerkki?
Lääkäriin on syytä lähteä, jos päänsärkyä kestää viikosta toiseen ja se pahenee, tai jos kipu iskee kovana ja ensimmäistä kertaa elämässä. Samoin lääkäriin on lähdettävä, jos lyö päänsä ja sitä alkaa koskea.
”Kova päänsärky voi olla aivoinfarktin merkki. Silloin kipuun liittyy useimmiten raajojen halvausoireita, puheen puuroutumista, toisen suupielen roikkumista tai näkökentän kaksoiskuvia.”
Tällaisessa tapauksessa lääkäriin on neurologin mukaan kova kiire.
”On soitettava viivyttelemättä yleiseen hätänumeroon 112. Mitä nopeammin aivohalvauspotilas pääsee hoitoon, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on selvitä – usein jopa ilman pysyviä jälkiseuraamuksia.”
Yleisimmät päänsäryn muodot
Toissijaiset syyt pääsärkyyn: esimerkiksi flunssa, krapula tai huonosti nukutut yöunet
Ensisijaiset syyt päänsärkyyn:
- Jännitys- eli tensiopäänsärky
- Migreeni
- Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia
- Lääkepäänsärky
- Aivoverenkiertohäiriöstä johtuva päänsärky
Teksti: Essi Kähkönen
