Artikkelin sisältö
Polveen sattuu, kun pitäisi kavuta portaat ylös tai alas. Kahvikuppi nousee aamulla kankeasti, kun sormet ovat jäykät. Ikäviä oireita – voisiko kyse olla nivelrikosta?
Mikä on nivelrikko eli artroosi?
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Se aiheuttaa paljon kipuongelmia ja toimintavaikeuksia, kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen.
Nivelrikko alkaa oirehtia ihmisillä tyypillisimmin 30–40 ikävuoden maissa tai sen jälkeen.
”Mutta todella haitalliseksi se alkaa enimmäkseen muuttua vasta sitten, kun ihminen ohittaa keski-iän ja lähestyy vanhuusvuosia.”
Miten nivelrikko syntyy?
Ihmisen terve nivelrusto on vaihtuvaa kudosta; se hajoaa ja uudistuu koko ajan.
”Emme huomaa ruston uudistumista, kun tilanne on terve. Mutta kun nivelruston hajoamis- ja uudistumisprosessi syystä tai toisesta häiriintyy, ei nivelrusto enää uudistukaan yhtenäiseksi rakenteeksi ja nivelrikon kehittyminen alkaa”, Kaartinen kertoo.
Ruston muutosten lisäksi myös muut nivelen tärkeät rakenteet – luu, nivelvoidekalvo, nivelkapseli – ärtyvät ja mahdollisesti jopa vaurioituvat.
Tekijöitä, jotka voivat sekoittaa nivelruston normaalin hajoamisen ja uudistumisen on useita:
- tapaturmat
- perintötekijät
- liian vähäinen liikunta
- merkittävä ylipaino
”Pahin vältettävä tekijä on liian runsas istuminen. Tutkitusti kaksi ongelmaa tekee maapallolla tuhojaan niin nivelrikon suhteen kuin monessa muussakin sairaudessa: merkittävä ylipaino ja aivan liian vähäinen liikunta”, Kaartinen sanoo. Tärkeää on myös muistaa, että nuorillakin voi olla nivelrikkoa esimerkiksi urheiluvammojen seurauksena.
Missä nivelrikkoa voi esiintyä?
Tyypillisimpiä paikkoja, joissa nivelrikkoa esiintyy ovat:
- selkäranka
- suuret nivelet: lonkka, polvi, nilkka
- käsi / sormet
- jalkaterä / varpaat
Mitkä ovat nivelrikon oireet?
”Nivelrikko etenee yleensä hitaasti vuosien aikana. Sen olemassaoloa ei välttämättä tiedä, ennen kuin jokin oire ilmaantuu”, Kaartinen kertoo.
Tapaturman seurauksena nivelrikko voi kuitenkin ilmaantua nopeastikin. Yleisimpiä nivelrikon oireita ovat:
- Lyhyt tai pitkäkestoisempi kipu, joka voi liittyä kuormitukseen tai liikkeellelähtöön, mutta myös leposärky.
- Nivelen jäykistyminen tai liikerajoitusten ilmaantuminen. Siihen ei aina liity kipua.
- Nivelessä voi olla tulehduksellisuutta ja turvottelua, jolloin siinä on usein myös leposärkyä.
Oireet voivat hankaloittaa arkea pahastikin. Esimerkiksi vaikea nivelrikko alaraajoissa voi tehdä kävelyn hyvin vaikeaksi. Harrasteliikunnan jatkaminen voi mutkistua. Työikäisillä nivelrikko voi vaikuttaa merkittävästi työkykyyn.
Miten nivelrikon tunnistaa?
Nivelrikkoa voi Kaartisen mukaan arvella, jos yhtäkkiä ylipäätään huomaa jonkin nivelensä olemassaolon – esimerkiksi jokin sormi ei taivu kuten pitäisi, polvi turvottelee tai lonkkaan sattuu kävellessä – ja taustalla ei ole mitään hyvää oiretta selittävää syytä, kuten loukkaantumista.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua viikon tai kahden sisään, jos oireet kiusaavat ja ne ovat itselle uusia. Varsinkin, jos oireet invalidisoivat ensimmäisistä päivistä lähtien, ei lääkärille hakeutumisessa kannata vitkastella.
”Nivelrikko ei ole kuolemanvakava sairaus, mutta mitä nopeammin asian selvittää, sitä helpommin pääsee oikeille raiteille sen hoidossa”, Kaartinen sanoo.
Lääkäri myös varmistaa, että kyseessä on juuri nivelrikko eikä jokin muu nivelsairaus.
Nivelrikko vai jokin muu nivelsairaus?
Nivelrikko, nivelreuma ja kihti voivat oireilultaan jossain määrin muistuttaa toisiaan, Kaartinen toteaa. Erotuksena nivelrikko yleensä oireilee korostuneemmin vain yhdessä nivelessä, nivelreuma aiheuttaa oireita vähän laajemmin. Kihti oireilee tyypillisimmin alaraajassa.
Nivelrikon hoito
Parantavaa hoitoa nivelrikkoon ei toistaiseksi ole. Erilaisten hoitojen avulla on kuitenkin mahdollista hallita ja lievittää kipuja, pitää toimintakykyä yllä sekä estää tai ainakin selvästi hidastaa nivelrikon pahenemista.
Hoidossa on erittäin tärkeää omaehtoinen hoito, Kaartinen sanoo. Koska nivelrikko ja huonot elämäntavat ovat yhteydessä toisiinsa, hyvät elämäntavat ovat olennainen osa itsehoitoa.
Nivelrikon itsehoito
1. Liikunta
- Oikeantyyppinen liikunta auttaa ehkäisemään nivelrikon pahenemista. Kaartinen suosittaa kävelyä, lihaskunnon ylläpitämistä ja tasapainoharjoittelua.
- Tarvittaessa kannattaa käyttää apuvälineitä tai niveltukia, jos niiden avulla saa lisättyä askelmäärää.
2. Ruokavalio
- Painonhallintaa ja tarvittaessa painonpudotusta tukeva ruokavalio on osa nivelrikon itsehoitoa.
- Välimeren ruokavalio ja pohjoismainen ruokavalio on todettu maailman terveellisimmiksi.
- Punaista lihaa ja alkoholia kannattaa käyttää vain maltillisesti, suosi marjoja ja kasviksia.
3. Fysioterapia
- Fysioterapeutti voi ohjeistaa sopivan treenin ja neuvoa, miten niveljäykkyyttä voisi vähentää.
- Jännittyneiden lihasten hieronta tai rentoutus voi helpottaa kipua merkittävästi.
- Fysioterapiaan voi ohjata lääkäri tai sinne voi hakeutua itse.
4. Kivun lievitys
- Parasetamolilääkitys voi olla turvallinen tapa hoitaa kipua.
- Lieviä geelimuotoisia kipulääkkeitä voi kokeilla vaivoihin.
- Kipuun voi käyttää myös esimerkiksi kylmäpakkausta tai -voidetta.
Nivelrikon hoito lääkärissä
- Lääkäri voi määrätä reseptillä saatavia tabletti- tai geelimuotoisia tulehduskipulääkkeitä.
- Sairauden tilanteesta riippuen lääkäri voi hoitaa nivelrikkoa ruiskeilla.
- Hyaluronaattiruiske lievittää kipua, mutta sitä ei kannata antaa tulehtuneeseen niveleen.
- Pahoissa tulehdustiloissa niveltä voidaan rauhoittaa kortisoni-injektioilla – etenkin, jos tilanne ei ole rauhoittunut reseptikipulääkkeiden avulla.
- Jos kipuileva nivelrikko heikentää toimintakykyä pahasti, voidaan nivelaluetta pyrkiä rauhoittamaan esimerkiksi tukisidoksin tai lastoin.
- Lopulta voidaan päätyä leikkaushoitoon. Enimmäkseen se tarkoittaa joko nivelen jäykistämistä tai tekonivelleikkausta.
Nivelrikko ja liikunta
Kävelyä sisältävä liikunta on Kaartisesta parasta liikuntaa nivelrikossa.
”On hyvä ottaa päivittäin muutamia tuhansia askeleita. Se ei ole metreissä mahdoton määrä, ellei ihmisellä ole muita liikunnan estäviä perussairauksia.”
Kaartinen suosittelee myös vaikkapa pyöräilyä ja uintia.
Lisäksi on tärkeää pitää yllä mahdollisimman hyvää lihaskuntoa. Esimerkiksi reisilihaksen voima on tärkeää, jos nivelrikko on polvessa tai lonkassa.
Rajumpi liikunta – kuten kamppailulajit – ei välttämättä ole suositeltavaa. Nivelkipu voi paheta tilapäisesti tai pahimmillaan pysyvästi.
”Jos niveltä ei aivan poskettomasti rasita, ei jonkin verran reilummallakaan liikunnalla tee sille pahaa. Mutta kipua ei mieluusti saa peittää ennalta otetulla kipulääkkeellä.”
Pääasia on, että niveliä liikuttaa, Kaartinen toteaa.
Voiko nivelrikkoa ehkäistä?
Nivelrikon täydellinen ehkäiseminen on kovin vaikeaa. Kaartinen kuitenkin sanoo, että riittävän ja oikeasisältöisen liikunnan avulla nivelrikon ilmaantumista voi ehkäistä merkittävissä määrin.
Kannattaa myös pyrkiä välttämään nivelrikon tavallisimpia riskitekijöitä, kuten ylipainoa, lihasheikkoutta ja tapaturmia.
Teksti: Jenni Kleemola
