Voimakas turvotus vamma-alueella, verenpurkaumat ja varaamisen vaikeus ovat merkkejä mahdollisesta vauriosta nilkan alueella. Nilkkavamman sattuessa, kannattaakin hakeutua lääkäriin, jos jalalle ei voi varata, nilkka turpoaa voimakkaasti, tuntuu epävakaalta ja siinä on selvää liikerajoitusta. Tällöin ei tule myöskään jatkaa urheilua tai liikuntaa, jolla voi aiheuttaa mahdollisia lisävaurioita.
Nilkan vamman ensiapu
Nilkan vamman ensiapu aloitetaan heti loukkaantumispaikalla. Tavoitteena on lievittää kipua ja tukea paranemista. Aiemmin suosittu "kolme K:ta" -ohje (kylmä, koho, kompressio) ei enää yksinään vastaa nykyisiä suosituksia, vaan ensiavussa painotetaan aktiivista kuntoutusta ja kudosten luonnollista paranemista. Uudempana ohjenuorana käytetään PEACE & LOVE -muistisääntöä.
Heti vamman jälkeen (PEACE)
P (Protect): Suojaa vamma-aluetta heti vamman jälkeen esimerkiksi välttämällä kivuliasta kuormitusta.
E (Elevation): Kohota vamma-aluetta kivun ja turvotuksen helpottamiseksi.
A (Avoid anti-inflammatories): Vältä tulehduskipulääkkeitä alkuvaiheessa, sillä ne voivat häiritä elimistön luonnollista paranemista.
C (Compress): Kevyt kompressio voi auttaa turvotukseen, kunhan verenkierto säilyy hyvänä.
E (Educate): Ohjaa potilas aktiiviseen kuntoutukseen ja kerro toipumisen normaalista kulusta.
Jatkohoidossa (LOVE)
L (Load): Lisää kuormitusta asteittain kivun sallimissa rajoissa – liikettä ei pidä pelätä.
O (Optimism): Myönteinen suhtautuminen ja usko paranemiseen edistävät toipumista.
V (Vascularisation): Kevyt, kivuton aerobinen liikunta tukee verenkiertoa ja paranemista.
E (Exercise): Harjoittele liikkuvuutta, voimaa ja tasapainoa kuntoutumisen edetessä.
Kylmähoidosta voi olla hyötyä kivun lievittämisessä aivan vamman alkuvaiheessa, mutta sen vaikutus paranemiseen on rajallinen. Kylmäpakkausta voi käyttää lyhyesti (15–20 min) kipua helpottamaan, mutta sitä ei tarvitse käyttää säännöllisesti. Tulehduskipulääkkeitä ei enää suositella rutiininomaisesti, ellei kipu ole voimakasta tai se ei ole muuten tarpeen.
Jos nilkka ei kestä varaamista, turvotus on merkittävä tai ilmenee verenpurkaumia, on hyvä hakeutua lääkäriin. Lievemmissä tapauksissa nilkkaa voi alkaa käyttää kivun sallimissa rajoissa heti ensiavun jälkeen.
Urheilijan nivelsidevamma joudutaan leikkaamaan vain harvoin
Ortopedi Mikko Kirjavaisen mukaan Suomessa tapahtuu noin 500 nilkan nyrjähdystä joka päivä ja näistä leikataan vain pieni osa.”Nivelsidevamma leikataan nykyään äärimmäisen harvoin. Nilkan nyrjähdys eli nilkan ulkosyrjän nivelsidevamma on saman tyyppinen kuin polven sisäsidevamma, eli se paranee hyvin luontaisesti. Nilkka tuetaan lastalla, ortoosilla, ja lisäksi tehdään hyvä kuntoutusohelma fysioterapeutin kanssa. Niillä päästään pääsääntöisesti aina hyvään lopputulokseen.”
Kuntoumisaika riippuu vamman vakavuudesta. ”Yleensä nilkan vamman kuntoutus kestää noin 3 viikkoa – 3 kuukautta. Hyvä mittari on, kuinka turvoksissa nilkka on. Jos nilkka on huomattavan turvoksissa ja magneettikuvaus näyttää laajat nivelsidevauriot, puhutaan kuukausista.” kertoo Kirjavainen.
Koripalloilijan nilkkavamman kuntoutus vaatii sinnikkyyttä
20-vuotias Aino loukkasi loppuvuodesta 2018 nilkkansa koripallopelissä. Nilkka vääntyi epätyypilliseen asentoon pelitilanteessa ja vamma oli hyvin kivulias. Nilkkavammaa hoidettiin heti paikan päällä kylmällä, kohoasennolla ja kompressiolla.
Koska nilkka oli hyvin turvonnut ja kivulias ja varaaminen ei onnistunut, oli syytä lähteä suoraan pelipaikalta lääkärille. Nilkassa todettiin nivelsiteiden venähdys ja osittainen repeämäkin. Nilkka saatiin kuitenkin parantumaan parin kuukauden tauolla lajista ja asteittaisella, nilkan kuormitusta lisäävällä kuntoutuksella.
Ainon kohdalla nilkka ei tuon tapahtuman jälkeen ollut kuitenkaan täysin kunnossa tauon ja kuntoutuksenkaan jälkeen. Nilkkaan oli jäänyt löysyyttä nivelsidevamman jäljiltä ja niinpä sitten syksyllä 2019 nilkka alkoi kipeytyä uudelleen harjoittelussa ja erityisesti peleissä. Lopulta vuoden lopussa oli käännyttävä saman lääkärin puoleen, joka suositteli Ainon tavattuaan ja nilkan tutkimuksen jälkeen nilkan nivelsidevamman leikkaushoitoa.
”Harvat leikattavat nilkkojen vammat ovat lähes aina sellaisia, että on lähdetty ensin liikkeelle ilman leikkaushoitoa, mutta nilkka ei ole kuitenkaan tukevoitunut riittävästi. On ollut kyseessä reilumpi vamma tai lisäksi voi olla kyse potilaan vaatimustasosta, eli kyse on vaikkapa aktiivisesta liikkujasta, salibandyn tai futiksen harrastajasta, jolloin nilkan pitää kestää paljon suunnanmuutoksia nahkealla alustalla.” kertoo ortopedi Mikko Kirjavainen yleisistä nilkan leikkaukseen johtuvista syistä.
Leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa tärkeässä roolissa on ollut perinteinen kylmähoito, alkuvaiheessa tulehduskipulääkkeet ja harjoittelussa fysioterapeutin antamat ohjeet, jossa kuormitusta on lisätty asteittain. ”Nilkan kuntoutuksessa vaikeinta oli olla riittävän kärsivällinen, kun en pystynyt tekemään kaikkea niin kuin ennen”, kertoo Aino kuntoutusajasta.
”Nyt nilkka tuntuu jo melko hyvältä ja saan jo hölkätä, tehdä pieniä hyppyjä, kyykätä ja teen erilaisia hermottavia harjoituksia”. Mikko Kirjavaisen mukaan leikatun nilkan kuntoutus vaatii kärsivällisyyttä. ”Leikkauksen jälkeen pitää odottaa, että rakennetut nivelsiteet arpeutuat ja tukevoituvat tarpeeksi. Kuntoutusaika vaihtelee 3-6 kuukautta, mutta yleisemmin lähellä 6 kuukautta.
Keväällä 2020 Aino on päässyt taas rasittamaan nilkkaa lähes entiseen malliin kuntoutuksen jälkeen ja ajatukset on jo siirretty koripalloharrastuksen jatkoon taas syksyllä. ”Olen ajatellut jatkaa koripalloa vielä ensi syksynä. Jos vaan teen kuntoutuksen huolellisesti, en ole huolissani uudesta luokkaatumisesta”, miettii Aino koripalloharrastuksen jatkosta.
Nilkan vammoja voi ehkäistä järkevällä harjoittelulla
Nilkan nyrjähtämisen jälkeinen kuntoutus kannattaa tehdä huolella, jotta vältytään mm. nilkan epävakaudelta, liikerajoituksilta tai kiputiloilta. Nilkan kuormitusta kannattaa lisätä asteittain ja suosia harjoitteita, jotka lisäävät nilkan liikkuvuutta, lihasvoimaa ja asentotuntoa.
Hyvällä kuntoutuksella pääsee palaamaan urheilun ja liikunnan pariin ja se ehkäisee myös uusia loukkaantumisia. ”Vammapreventioharjoitteet, joissa herätellään ennen liikuntasuoritusta alaraajojen ja keskivartalon lihaksia ja keskivartalon hallintaa ovat tärkeitä. Nilkan alueen kohdalla tärkeitä ovat myös pohjelihasten harjoitteet, eli varpaille ja kannoille nousu ja nimenomaan jalan hallinta, aktivoidaan pohkeen ja säären alueen lihaksia”, kertaa Kirjavainen vammojen ehkäisyn kulmakiviä.
Teksti: Terhi Rauhansalo
Asiantuntijana Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Lääketieteen tohtori Mikko Kirjavainen
Lähde: Terveyskirjasto.fi
