Selkäkipu

Selkää särkee

Selkäkipu on erittäin yleinen vaiva, josta lähes jokainen kärsii jonkinasteisena joskus. Selän kivut oireilevat yleisimmin alaselän alueella ja johtuvat tyypillisimmin lihasten jännittymisestä. Selän yläosan kivuista yleisimpiä ovat lapaluun seudun lihaskivut. Selkäkipu uusiutuu herkästi; lähes puolet kokevat yli viisikin kipujaksoa. Suurin osa selkäkivuista paranee itsestään muutamassa päivässä tai viikossa, mutta joskus kipu voi kroonistua ja jopa invalitisoida.

Selkäkipu voidaan jakaa kestonsa mukaan kolmeen eri ryhmään: äkilliset kiputilat, joissa kipu on kestänyt enintään 6 viikkoa, pitkittyneet kiputilat, joissa kipu on kestänyt yli 6 mutta alle 12 viikkoa ja sitä pitempiin kiputiloihin, jolloin puhutaan kroonisesta kivusta.

Selkävaivat voidaan luokitella syiltään epäselviin (epäspesifeihin) ja syiltään tarkkoihin (spesifeihin) kiputiloihin. Näistä ensimmäinen tarkoittaa selän alueella ilmeneviä oireita, joiden taustalla ei ole selvää lääketieteellistä syytä. Tähän ryhmään luetaan rangan liikkeiden tai asentojen aiheuttamat kiputilat eli mekaaniset selkäkivut. Spesifi selkäkipu on harvinainen, esimerkiksi kasvaimen tai reuman aiheuttama oire. Välilevyn pullistuman aiheuttama kipu erotellaan omaksi luokaksi.

Selkä rasittuu

Kuormittava työ, jatkuva nostelu, hankalat työasennot ja tärinä ovat merkittävässä määrin vaikuttamassa selkäkipujen syntymiseen. Selkäkivun tarkkaa syytä ei kuitenkaan aina saada selville. Kipu voi johtua pienestä kudosvauriosta, joita aiheuttavat esimerkiksi lihaksen venähtymät. Tällainen voi syntyä vaikkapa hallitsemattoman liikkeen myötä. Venähtymä ärsyttää kipuhermopäätteitä ja syntyy noidannuoleksi nimitetty, kohtuullisen yleinen selkäoire.

Ikä vaikuttaa sekin selän toimintaan: välilevyt madaltuvat ja kuivuvat, mikä tekee ne alttiimmaksi vaurioille. Selkäydinkanavan ahtautuminen (spinaalistenoosi) on tyypillisesti ikääntyneiden vaiva. Siinä ahtaumasta johtuva paine puristaa verisuonia, vaikeuttaa hermojuurten hapensaantia ja siten aiheuttaa kipua, joka säteilee pakaroihin ja reisien takapinnoille, joskus jopa pohkeisiin saakka.

Myös vähäinen liikunta, tapaturmat, ylipaino ja tupakointi vaikuttavat selän toiminnallisuutta rappeuttaen.

Vaivana välilevy

Välilevyn pullistuma puristaa mekaanisesti selkäydinhermoa tai aiheuttaa hermoa ärsyttävän reaktion. Tämä on yleisin iskiasoireen syy. Tällöin kipu tuntuu ärtyneen hermon alueella, vaikka itse syy on lanneselässä. Välilevy voi myös revetä äkillisesti tai vähittäin, jolloin välilevyn sisältöä työntyy hermokanaviin painaen hermojuuria. Tällainen välilevytyrä voi aiheuttaa lihasten toimintakyvyttömyyttä.

Iskias-syndrooma eli alaraajaan säteilevä selkäkipu on perin tyypillinen vaiva. Lähes 40 % aikuisista on kärsinyt siitä. Siinä hermo jää puristuksiin, yleensä välilevyn vuoksi ja aiheuttaa kipukokemuksen. Iskias-tyyppinen kipu voi syntyä myös nikamavälilevyn rappeutuessa.

Välilevyn madaltuessa esimerkiksi iän myötä pikkunivelet siirtyvät lähemmäs toisiaan ja niiden reunoihin voi kehittyä luisia nokkaumia. Näiden yhteyteen saattaa syntyä tulehdusta muistuttava tila, joka aiheuttaa kipua. Toisaalta madaltuminen voi aiheuttaa nikamien liikettä eteen- tai taaksepäin, mikä sekin voi aiheuttaa kipua. Voimakkaat selän yliojennusliikkeet kasvuaikana voivat myös aiheuttaa nikamien siirtymistä ja kiputilan.

Milloin lääkäriin

Usein selkäkivut paranevat nopeasti ja itsekseen eikä lääkärissäkäynti ole tarpeen. Lääkäriin kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä, mikäli kipu on hyvin voimakasta tai se pitkittyy tai toistuu usein. Mikäli selkäkipu haittaa päivittäistä selviytymistä askareista, on myös syytä konsultoida lääkäriä.

Päivystykseen on syytä lähteä, mikäli selkäkipuun liittyy virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, tai jos peräaukon alueella on tunnottomuutta tai jalkaterän lihaksissa heikkoutta. Kova vatsakipu tai kuume yhdessä selkäsäryn kanssa on sekin syy etsiytyä lääkärin vastaanotolle.

Pidä selkä kunnossa

Keskivartalon ja lantionpohjan lihaskuntoharjoitteet auttavat pitämään selän kunnossa. Muutoinkin säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tärkeää selän hyvinvoinnille. Selkäkivusta huolimatta liikunnasta on hyvä pitää kiinni, sillä liikkuminen on tärkeä keino helpottaa kipua. Toistuvaa iskukuormittavaa liikuntaa, kuten juoksu, on kuitenkin syytä välttää. Muita apukeinoja ovat esimerkiksi kylmäpakkaus tai erilaiset rentoutustavat. Ergonomiaan ja työasentoihin on syytä kiinnittää huomiota.

Lääkehoitona lievässä selkäkivussa riittää yleensä parasetamoli. Kovemmassa selkäkivussa tulehduskipulääke voi olla avuksi. Lihaksia rentouttavat lääkkeet eli lihasrelaksantit nimensä mukaisesti rentouttavat lihaksia ja voivat tarjota lyhytaikaisen helpotuksen, mutta ne saattavat myös väsyttää.

Pitkittyneessä selkäkivussa selän kuntoutus, liike- ja liikuntahoidot sekä työhön kohdistuvat ergonomiatoimenpiteet ovat tärkeitä.

On myös huomattava, että tapaturmien tehokas ennaltaehkäisy vaikuttaa merkittävästi selkäkipujen yleisyyteen.

Lähteet:
Alaselän sairauksien hoitosuositus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1998;114(19):2004. Toimitus Käypä hoito -suositukset Selkäkipu vai -vaiva? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(16):1661 Simo Taimela Pääkirjoitukset Terveyskirjasto. Akuutin, pitkittyvän ja kroonisen selkäkivun hoito. Reuma. 26.3.2009. Jari Arokoski