Vauvan ummetus aiheuttaa tiettyjä tulkintavaikeuksia. Pelkällä maidolla oleva vauva saattaa lähellä kiinteiden ruokien aloitusikää ottaa ravinnosta kaiken irti niin tehokkaasti, ettei ulostetta jää yli.

”Minulla on käynyt vastaanotolla vauva, joka oli ollut ulostamatta yli kuukauden. Lapsi oli kuitenkin täysin terve. Pelkkä harva vatsan toiminta ei edellytä ummetusdiagnoosia, vaan pitää olla jonkinlainen muu oire, esimerkiksi vauvan tyytymättömyys”, kertoo lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätistä.

Koliikki on hyvälaatuinen ja ohimenevä vaiva, joka ei aiheuta vauvalle pysyvää haittaa.

Helpota vauvan ummetusta ravinnolla ja jumpalla

Jos vauva selvästi vaikuttaa tyytymättömältä ja vatsa tuntuu kovalta, vauvan ummetusta voi yrittää ensin helpottaa kotikonstein. Imeväiselle voi sekoittaa mallasuutetta korvikkeeseen ja jo kiinteitä ruoka-aineita syövälle lapselle tarjota luumusosetta.

”Vatsahieronta tai jalkojen jumppaaminenkin voi vaikuttaa”, Qvist sanoo.

Jos vaiva muodostuu ongelmaksi, lääkäri voi määrätä laktuloosi- tai makrogolivalmisteita myös vauvalle. Aineet ovat turvallisia myös pitkäaikaiskäytössä.

Lapsen ummetukseen vedenjuonti ja vessarauha

Hiukan isommillakin lapsilla ummetuksen raja on yksilöllinen. Keskimäärin lapsen suoli toimii noin kerran päivässä, mutta harvempikin ulostamisväli voi olla ongelmaton, mikäli lapsella ei samalla ole vatsakipuja. Jos taas lapsen vaivana ovat vatsakivut, niiden tyypillinen aiheuttaja on usein juuri ummetus.

”Hyvin usein syynä on se, että lapsi juo huonosti. Runsas veden juonti parantaa suolen toimintaa”, Qvist sanoo.

Toisaalta ummetuksen syynä ovat usein henkiset tekijät. Vessaan ei tule mentyä silloin kun on hätä, päiväkodissa ei ehkä ole tarpeeksi rauhallista hetkeä vessassa käyntiin ja seurauksena on ulosteen panttaaminen.

”Tilanne johtaa hyvin helposti kierteeseen. Jos ei käy vessassa ajallaan, tulee oireita, ja kun on oireita, ulostaminen sattuu.”

Ummetus voi joskus liittyä lapsen elämän käännekohtiin, kuten vaipoista pois opetteluun. Jos lapsi kokee opettelun epämiellyttävänä, kova vatsa tekee puuhasta vielä epämiellyttävämpää.

”Sairauksia ummetuksen taustalta löytyy äärimmäisen harvoin. Tavallisesti silloin on muitakin oireita.”

Ummetuslääke katkaisee kierteen

Ummetuksen hoidossa käytetään ulostetta pehmentäviä lääkkeitä, kuten makrogolia. Se sitoo vettä, jolloin suolen ulostemassa pehmentyy ja suoli alkaa toimia. Kun ulostaminen ei enää satu, lapsi lakkaa pikkuhiljaa vastustamasta vessakäyntejä.

”Lääkkeiden avulla saadaan rakennettua lapselle uusi vessassa käynnin rutiini. Rauhallisuus ja toistuvuus ovat tärkeitä.”

Peräruiskeitakin joudutaan joskus käyttämään, mutta niitä ei voi antaa toistuvasti, koska jatkuvassa käytössä suolen toiminta tulee riippuvaiseksi peräruiskeen antamasta stimulaatiosta.

Myös kuitupitoisia tai muuten vatsaa löystyttäviä ruokia voi kokeilla, mutta pelkästään niillä ei ole Qvistin mukaan keskeistä merkitystä lasten pitkäaikaisen ummetuksen hoidossa.

”Toki ruokavalion muutos saattaa vaikuttaa, jos ruokavalio on ollut hyvin yksitoikkoinen.”

Milloin koliikki loppuu?

Vauvojen itkuisuutta aiheuttavan koliikin ajatellaan liittyvän vauvan suoliston kehittymättömyyteen. Ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä, liittyykö koliikki ylipäätään vatsakipuihin, ja siksi koliikki onkin oikeastaan yleisnimitys vauvan itkuisuudelle.

Määritelmän mukaan koliikista puhutaan, kun itkua on vähintään kolme tuntia kerrallaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Yleensä koliikki alkaa yhden kuukauden iässä ja kestää, kunnes vauva on kolmikuukautinen.

”Jos vauva on usein tyytymätön, vaiva tutkitaan sitä tarkemmin, mitä nuoremmasta vauvasta on kyse. Jos muuta syytä ei löydy, vaivaa nimitetään koliikiksi.”

Hyvä uutinen koliikkiin liittyen on se, että kyseessä on hyvälaatuinen ja ohimenevä vaiva, joka ei aiheuta vauvalle pysyvää haittaa.

D-vitamiinilla ja koliikilla ei yhteyttä

”Vauvan rauhoittaminen on toki haastavaa. Kannattaa huolehtia, että suolistoon liittyvät perusjutut, kuten säännöllinen ruokarytmi ja röyhtäytys, ovat kunnossa. Vatsaa voi hieroa ilmavaivojen varalta.”

Tarjolla vauvan ilmavaivojen hoidoksi on dimetikonia sisältävää valmistetta, joka pienentää suoliston ilmakuplien kokoa. Sen tehosta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä.

Joskus vauvojen vatsavaivojen aiheuttajaksi epäillään D-vitamiinitippoja, mutta niillä ei Qvistin mukaan ole tekemistä koliikin kanssa.

”Kyse on vain sattumasta: vauvojen itkuisuus alkaa usein samaan aikaan kuin D-vitamiinitippojen antaminen.”

Lääkäriin kovista ja toistuvista kivuista

Joskus vauvan itkuisuuden taustalta löytyy maitoallergia. Maitoallergiatapausten määrä on kuitenkin Qvistin mukaan hyvin vähäinen verrattuna kaikkiin itkuisiin vauvoihin. Jotta allergiaa aletaan selvitellä, lapsella pitää olla muutakin oiretta, kuten ihottumaa tai merkittävää löysävatsaisuutta.

Usein imettävät äidit alkavat varmuuden vuoksi karttaa tiettyjä ruoka-aineita vähentääkseen vauvan itkuisuutta. Qvistin mukaan äidin ruokavaliolla on hyvin vähän vaikutusta lapsen itkuisuuteen, koska maidon välityksellä ruoka-ainetta päätyy vauvalle niin pieniä määriä.

”Valtaosalla vauvan oireet jatkuvat, vaikka äiti karsisi pois mitä, eikä syy-yhteyttä löydetä.”

Kun lapsi on jo isompi ja syö itse kiinteitä ruokia, tietyt ruoka-aineet voivat aiheuttaa kaasua ja vatsakipua. Silloin suljetaan pois varsinaiset sairaudet, kuten laktoosi-intoleranssi ja keliakia, ja varmistetaan, että lapsi on muuten terve.

Lääkäriin lapsen vatsakipujen kanssa pitää hakeutua kahdesta syystä: silloin, kun kivut ovat äkkinäisiä ja kovia tai kun vaiva jatkuu pitkään.

”Äkkinäinen kipu voi olla merkki umpisuolen tulehduksesta tai suolen tukoksesta. Pitkäaikaiset, lievemmätkin kivut taas häiritsevät elämää.”

Hyvä muistaa lapsen vatsavaivoista

  • Vauvojen vatsavaivat ovat yleensä hyvälaatuisia eivätkä jätä pysyviä vaurioita. Koliikki menee useimmiten ohi itsestään kolmen kuukauden ikään mennessä.
  • Pienen vauvan itkuisuus tai rauhattomuus on aina hyvä kartoittaa lääkärin vastaanotolla. Lääkäriin on mentävä kiireellisesti, jos vauvalla on kuumetta, syömättömyyttä tai oksentelua.
  • Harva ulostamisväli ei vauvoilla välttämättä tarkoita ummetusta. Ulostamisväliä on syytä tarkkailla vasta, jos vauva on kivuliaan oloinen.
  • Isommilla lapsilla ummetus on usein kiinni henkisistä tekijöistä. Lääkäriin on syytä mennä, jos lapsi ei kasva normaalisti, ruokavalio on niukka, vatsakivut ovat toistuvia tai esiintyy panttaamista ja tuhrimista.

Teksti: Jaana Tapio