Millainen tauti vyöruusu on ja mikä sen aiheuttaa?

Vyöruusu on infektiotauti, ja sen aiheuttaa vesirokkovirus, Varicella Zoster (VZ). Kaikki ne, joilla on elimistössään tämä virus, voivat sairastua vyöruusuun.

VZ:tä kantavat lähes kaikki suomalaiset, sillä moni on sairastanut vesirokon lapsuudessaan. Edes vesirokkorokote ei täysin suojaa virukselta, sillä vesirokkovirus voi tarttua myös rokotettuun – vaikka rokote ehkäiseekin oireiselta vesirokolta.

Vyöruusu voi toisin sanoen puhjeta, jos vesirokkovirus jostakin syystä aktivoituu myöhemmin uudelleen. Virus majailee hermostossa oireita aiheuttamatta, sillä elimistön puolustusmekanismit pitävät sen aisoissa. Sopivan tilaisuuden tullen virus voi kuitenkin lähteä liikkeelle ja laukaista vyöruusun.

Mikä altistaa vyöruusulle?

Vyöruusulle altistaa ennen muuta korkea ikä – vyöruusuun sairastuneista valtaosa on yli 75-vuotiaita. Toki nuoremmatkin voivat saada vyöruusun, jos heidän puolustuskykynsä jostakin syystä alenee.

VZ-virus saattaa tunnistaa esimerkiksi elimistöä voimakkaasti kuormittavan fyysisen tai psyykkisen stressin ja laukaista vyöruusun. Fyysisiä kuormitustekijöitä elimistölle ovat esimerkiksi immuniteettia heikentävät sairaudet ja niiden hoidot, leikkaukset tai influenssa- ja koronainfektio.

Miksi sitten vain pieni osa fyysistä tai psyykkistä stressiä kokeneista VZ-viruksen kantajista sairastuu vyöruusuun – sitä ei tiedetä. Korkea ikä heikentää tunnetusti kehon puolustusmekanismeja, ja arvellaan, että vyöruusun puhkeamisen taustalla voi olla myös välittäjäsolujen heikentynyt toiminta tai hormonaaliset tekijät.

Miten yleinen sairaus vyöruusu on ja mistä sen tunnistaa?

Vuonna 2021 vyöruusutapauksia diagnosoitiin pelkästään perusterveydenhuollossa noin 15 000 henkilöllä.

Vyöruusu oirehtii iholle nousevina vesirakkuloina sekä kipuna, joka voi vaihdella lievästä voimakkaaseen. Samalla potilas saattaa kuumeilla ja potea huonoa oloa ja päänsärkyä.

Sekä kipu että rakkulat ilmaantuvat aina vain toiselle puolen kehoa, ja iholla rakkulat esiintyvät nimensä mukaisesti vyömäisinä keräytyminä.

Kivun ja rakkuloiden tavallisin paikka on jommankumman kehonpuoliskon kylki, joskus raajat, kasvot tai toinen silmä.

Miten pitkään vyöruusu kestää ja onko taudissa eri vaiheita?

Vyöruusu kukkii yleensä muutaman viikon ja enimmillään kuukauden.

Tauti etenee niin, että ensiksi ilmaantuu kipu ja muutaman päivän kuluttua nousevat vesirakkulat. Viikon tai parin kuluttua rakkulat muuttuvat märkäisiksi, puhkeavat ja lopulta rupeutuvat. Kun rakkulat ovat parantuneet eikä kipu enää vaivaa, tauti on parantunut.

Voi myös käydä niin, että rakkuloita ei kehity ollenkaan kivun oheen, mutta tällainen taudinkuva on harvinainen.

Onko vyöruusu vaarallinen?

Ei siten, että se uhkaisi henkeä. Taudinkuvissa on potilaasta riippuen kuitenkin vaihtelua. Yksi potee taudin lievänä, toinen vaikeampana.

Silmässä esiintyvä vyöruusu on kuitenkin aina vaaran paikka, sillä infektio voi uhata näkökykyä. Silmässä vyöruusu oireilee voimakkaana punoituksena sekä kovana kipuna.

Voiko vyöruusuun liittyä jälkioireita? Kuinka moni niitä saa?

Vyöruusu voi jättää jälkeensä vaikean hermosäryn. Moni kuvaa hermokipua polttavaksi tai pistäväksi. Tällaiset hermosäryt, joita kutsutaan post-herpeettiseksi neuralgiaksi, voivat jäädä pitkäaikaiseksi riesaksi, vaikka itse infektio olisi ajat sitten parantunut.

Post-herpeettisen neuralgian esiintyvyydestä vyöruusun jälkioireena ei ole tarkkoja lukuja. Arvellaan, että jopa neljännes vyöruusun sairastaneista saa hermosäryt vaivoikseen – ikäihmisistä vieläkin useampi.

Voiko vyöruusu tarttua? Voiko sen saada useampaan kertaan?

Vyöruusu voi tarttua, jos terve henkilö on kosketuksissa vyöruusupotilaan puhjenneiden vesirakkuloiden eritteisiin. Tällainen tarttumistapa on kuitenkin hyvin harvinainen.

Rakkulat kannattaa suojata apteekista hankittavilla sidetaitoksilla, eikä terveen henkilön pidä koskea rakkuloihin paljain käsin.

Vyöruusuun voi sairastua useamman kerran, mutta tavallista se ei ole.

Onko vyöruusuun hoitoa?

Vyöruusuinfektiota hoidetaan lääkärin määräämillä suun kautta otettavilla viruslääkkeillä, joita ovat asikloviiri, valasikloviiri sekä famsikloviiri.

Suurella osalla potilaista vyöruusu paranisi itsestäänkin ilman lääkitystä, mutta yleensä lääkitys kannattaa aloittaa. Näin siksi, että lääkitys näyttää lyhentävän taudin kestoa, ehkäisevän vaikeaa taudinkuvaa ja estävän pitkäaikaista hermosärkyä.

Mutta jos rakkulat ovat ilmaantuneet monta päivää sitten ja potilaan taudinkuva on lievä, ei viruslääkettä enää kannata aloittaa.

Post-herpeettistä neuralgiaa voidaan lievittää reseptilääkkeillä. 

Onko apteekin itsehoitotuotteista apua?

Rakkulaista ihoa voi hoitaa apteekista saatavalla sinkki- tai antiseptisella voiteella tai kosteilla kääreillä. Taudin alkuvaiheessa ilmaantuvaa kipua voi lievittää parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla.

Vyöruusuun on rokote. Kenen kannattaa ottaa se?

Rokotteita on kahdenlaisia, ja ne on tarkoitettu yli 50-vuotiaille sekä niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vyöruusulle altistava, immuunipuolustusta heikentävä perussairaus tai lääkitys.

Rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokoteohjelmaan eli ne pitää hankkia itse. Ne ovat hintavia, eikä niistä saa Kela-korvausta. Rokottautuminen on kuitenkin ainoa tapa ehkäistä vyöruusua ennalta.

Vyöruusu - oireet, hoito ja ehkäisy

  • Vyöruusu aiheuttaa paikallista rakkulaista ihottumaa ja kipua, jonka voimakkuus vaihtelee. Iholle nousevat rakkulat ovat kirkkaita ja ilmaantuvat aina vain toiselle puolen kehoa. Joskus harvoin rakkulavaihe voi myös jäädä pois.
  • Viimeistään silloin, kun iholle on puhjennut rakkuloita, lääkäriin on syytä lähteä viivyttelemättä.
  • Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä.
  • Mitä varhemmin viruslääkitys aloitetaan, sitä todennäköisemmin se ehkäisee vyöruusun vaikeaa taudinkuvaa, lyhentää taudin kestoa ja estää myöhemmin kehittyvää, vaikeaa hermosärkyä.

Asiantuntijana työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta
Teksti: Essi Kähkönen