Kevät on hienoa aikaa, mutta siitepölyallergikolle viheriöimään puhkeava luonto voi olla ikävä kiusa. Yleisimmät siitepölyallergeeneista aiheutuvat oireet ovat peräisin koivusta, lepästä, erilaisista heinistä sekä eteläisimmässä Suomessa pähkinäpensaasta.

”Siitepölyallergikko potee niin sanottua kausinuhaa ja oireilee yleensä myös silmistään. Nenästä valuu vesimäistä eritettä, nenä on samalla tukossa, aivastuttaa ja nenää kutisuttaa. Silmät vuotavat, punoittavat ja kutisevat. Yleisvointi voi olla uuvahtanut”, kuvailee LT, dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen HUSin Iho- ja allergiasairaalasta.

Siitepölylle allergisoitunut tunnistaa yleensä oireet tutuksi kukintakauden riesaksi, eikä silloin tarvitse lähteä lääkäriin.

”Riittää, kun marssii apteekkiin ja hankkii itselleen sopivat itsehoitolääkkeet. Niillä oireet saa yleensä talttumaan.”

Antihistamiini on perushoito ja vaikuttaa nopeasti

Siitepölyallergian omahoidon voi aloittaa antihistamiineilla.

”Antihistamiinit ovat edullisia, yleensä kerran vuorokaudessa otettavia ja hyvin siedettyjä lääkkeitä. Antihistamiineja on saatavissa paitsi nieltävinä tabletteina, myös liuoksina, tippoina ja suussa sulavina tabletteina. Tiettyjä itsehoitovalmisteita voidaan käyttää myös lapsilla toisesta ikävuodesta ylöspäin.”

Antihistamiinin vaikutus alkaa nopeasti, jo alle tunnissa.

”Siksi sitä ei tarvitse aloittaa varmuuden vuoksi, ennen oireiden puhkeamista.”

Antihistamiinit ovat niin sanottuja H1-reseptorin salpaajia.

”Salpaamisominaisuuksiensa vuoksi ne lievittävät allergiaoireita, kuten nenän ja silmien vuotoa, punoitusta, aivastelua ja kutinaa.”

Näin valitset sopivan antihistamiinin

Kuinka sitten valita sopiva antihistamiinivalmiste? Kokeilemalla se selviää, Pelkonen vinkkaa. Samalla hän huomauttaa, että kaikki nykyisin saatavilla olevat antihistamiinit ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan samaa luokkaa.

”Antihistamiinien vaikuttavina lääkeaineina ovat itsehoitovalmisteissa setitritsiini ja levosetiritsiini, loratadiini ja desloratadiini, feksofenadiini, ebastiini ja akrivastiini. Ne ovat niin sanottuja toisen polven antihistamiineja.”

Näissä toisen polven valmisteissa antihistamiinien tärkein haitta, väsymys, on saatu ensimmäisen polven valmisteisiin verrattuna pitkälti kuriin.

”Mitkään nykyisin saatavilla olevat antihistamiinit eivät tutkimusten mukaan juurikaan väsytä. Mutta jos käyttäjä kokee tietyn antihistamiinin väsyttävän, kannattaa apteekista kysyä toisenlaista antihistamiinivalmistetta.”

Aiheeseen liittyvää:

Paikallisapua nenään – näin hoidat allergista nuhaa

Allergisiin nenäoireisiin kannattaa käyttää kortisonia sisältäviä sumutteita. Kortisonisumutteissa vaikuttavina lääkeaineina voi olla joko triamsinoloniasetonidia, mometasonia, beklometasonia tai flutikasonia.

”Nenäkortisonisumutteiden teho on erittäin hyvä, ja niiden avulla allergikko saa nenän tukkoisuuden, vuodon ja kutinan yleensä hyvin hallintaan. Kortisonisumutteiden ongelma on kuitenkin siinä, että niiden vaikutus alkaa hitaasti, muutaman päivän päästä – maksimiteho saavutetaan vasta viikon tai parin kuluttua.”

Allergista nuhaa voi hillitä kortisonin ohella myös antihistamiinisumutteilla. Niissä vaikuttavana aineena on joko levokabastiini tai atselastiini.

”Antihistamiinisumutteet voivat tehota nuhaoireiisiin jopa paremmin kuin suun kautta otettavat antihistamiinitabletit. Sumutteen vaikutus alkaa välittömästi.”

Jos apteekin itsehoitovalmisteista ei tunnu olevan riittävästi apua tai on hengitysvaikeuksia, on syytä lähteä lääkäriin.

Nenän tukkoisuutta voi lisäksi lievittää flunssanuhaan tarkoitetulla sumutteella. Se supistaa nenän limakalvoja.

”Ethän kuitenkaan käytä sitä pidempään kuin enintään viikon verran – pitkässä käytössä valmiste voi vaurioittaa nenän alakuorikkorakennetta”, lääkäri ohjeistaa.

Allergiatipoilla silmäoireet hallintaan

Allergisten silmäoireiden itsehoidoksi lääkäri suosittaa ensisijaisesti antihistamiinitippoja. Niiden vaikuttavana lääkeaineena on joko ketotifeeni tai levokabastiini. Antihistamiinitipoilla silmäoireet saa allergiakausina hyvin hallintaan.

Myös kromoglikaattitippoja voi kokeilla. Kromoglikaatit ovat oma lääkeaineryhmänsä. Lisäksi on saatavilla kromoglikaattitippojen tapaan vaikuttavia, lodoksamidia sisältäviä tippoja.

”Kromoglikaattitipat ovat varsin turvallisia pidemmässäkin käytössä, ja niitä kannattaa käyttää oirekautena säännöllisesti.”

Mikä lääke odottavalle äidille – entä alkoholi ja allergialääke?

Allergialääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista ei ole tutkimuksissa juurikaan saatu näyttöä. Poikkeuksena ovat antihistamiinit setiritsiini sekä levosetiritsiini, jotka saattavat lisätä yhdessä alkoholin kanssa tokkuraista ja väsyttävää oloa.

”Etenkin iäkkään on hyvä varoa alkoholia silloin, kun käytössä on allergialääkkeitä. Ikääntyvän elimistö kestää ylipäätään huonommin alkoholia kuin nuoremman.”

Raskaana olevan on syytä olla varovainen kaikkien lääkkeiden käytössä, myös allergiavalmisteiden. Apua lääkkeen valintaan kannattaa kysyä lääkäriltä tai apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta: heillä on käytössään tietokantoja, joista voi tarkistaa, sopiiko lääke odottavalle äidille.

Milloin lääkäriin allergiaoireissa?

Kun siitepölykausi vie voimat, uni häiriintyy eikä apteekin itsehoitovalmisteista tunnu olevan riittävästi apua, on syytä lähteä lääkäriin. Lääkäriä tarvitaan myös siinä tapauksessa, että allergiaoireisiin liittyy hengityksen vaikeutumista.

”Lääkäri voi määrätä allergiaoireiden hoitoon vahvempia, reseptillä saatavia valmisteita ja tutkia myös kausiastman mahdollisuuden. Allergiaoireissa, jotka eivät pysy lääkityksellä kurissa, on syytä harkita siedätyshoidon aloittamista”, Pelkonen summaa.

Näin antihistamiinit vaikuttavat

  • Histamiini on tärkeä välittäjäaine niin sanotuissa välittömissä allergiareaktioissa. Niihin kuuluu myös siitepölyallergia. Histamiinia vapautuu kudoksiin syöttösoluista, kun H1-reseptorit aktivoituvat. Aktivoituessaan ne alkavat lähettää tulehdussoluja kudoksiin aiheuttaen lukuisia erilaisia allergiaoireita.
  • Antihistamiinit estävät nimensä mukaisesti histamiinivälitteistä allergista reaktiota ja H1-reseptorien toimintaa. Ne vaimentavat allergista oireilua koko kehossa.
  • Apteekeissa myytävät antihistamiinit ovat niin sanottuja toisen polven antihistamiineja, jotka eivät tutkimusten mukaan ole omiaan aiheuttamaan väsymystä.
  • Antihistamiineissa on lukuisia erilaisia lääkeaineita, mutta eri valmisteiden teho on tutkimusten mukaan keskenään samaa luokkaa. Antihistamiinien vaikuttavia lääkeaineita ovat setiritsiini, levosetiritsiini, loratadiini, desloratadiini, feksofenadiini, ebastiini ja akrivastiini.

Teksti: Essi Kähkönen

Lähteenä myös farmaseutti, FM Jenni Tukkimäki, Turun Keskus-Apteekki