Korkea kolesteroli altistaa useille vakaville sairauksille

Kolesteroli koostuu niin sanotusta ”pahasta” LDL-kolesterolista ja ”hyvästä” HDL-kolesterolista. Korkea LDL-kolesteroli on yleensä syynä lisäsairauksien synnylle. Kolesterolin määrään veressä vaikuttavat etenkin ravinto ja liikunta, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.

Kolesterolin tavoitearvot määräytyvät aina yksilöllisen kokonaisriskin mukaan, johon vaikuttavat esimerkiksi jo todetut valtimosairaudet. Mitä korkeampi riski on, sen tiukemmat ovat kolesterolin tavoitearvotkin.

Tunnetko sydäntautien riskitekijät?

Iän myötä useimpien sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Lisäksi miehillä on hieman naisia korkeampi riski sairastua tai naiset sairastuvat hieman miehiä myöhemmin.

Riskitekijöitä ovat muun muassa:

• perinnölliset tekijät
• ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu
• korkea veren kolesteroli, etenkin LDL
• tupakointi
• kohonnut verenpaine
• sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes
• vähäinen liikunta.

Liitännäissairaudet

Metabolinen oireyhtymä on useiden tekijöiden summa

Metabolinen oireyhtymä on jopa kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä ja neljäsosalla naisista. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa aineenvaihdunnan tilaa, joka altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle. Sairauksien riski riippuu metabolisen oireyhtymän vaikeusasteesta.

Kun samalla henkilöllä toteutuu ainakin kolme seuraavista viidestä kriteeristä, tila määritellään metaboliseksi oireyhtymäksi eli MBO:ksi:

• Vyötärön ympärys miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm
• Veren triglyseridit yli 1,7 mmol/l
• Veren HDL-kolesteroli miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,3 mmol/l
• Verenpaine yli 130/85 mmHg
• Paastoverensokeri ylärajoilla tai koholla eli yli 5,6 mmol/l.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy muun muassa maksan, lihasten ja haiman rasvoittumista. Hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimosairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja aivoninfarktin, ja diabeteksen puhkeamista. Hoito aloitetaan elämäntaparemontilla ja tarvittaessa lääkityksellä. Lääkityksellä ei välttämättä saavuteta toivottuja tuloksia ilman samanaikaista laihduttamista. Jos elämäntapahoito onnistuu, riski valtimosairauksiin ja diabeteksen puhkeamiseen pienenee. Myös säännöllinen liikunta ilman laihtumista korjaa yleensä arvoja.

Erityisesti vähäinen liikunta on yhteydessä MBO:n kehittymiseen, joten liikunnan lisääminen ja ruokavalion parantaminen ovat ensisijaiset hoitokeinot.

Kun vyötärö kaventuu:

• verensokeri laskee
• hyvän kolesterolin arvo kohoaa
• triglyseridiarvo laskee ja
• verenpaine laskee.

Valtimotauti (ateroskleroosi) ahtauttaa verisuonia

Valtimotauti eli ateroskleroosi ja sen aiheuttamat verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Valtimotauti voi aiheuttaa sepelvaltimon, kaula- tai aivovaltimon tai alaraajojen verisuonten ahtaumia ja tukoksia.

Valtimotaudille altistavat muun muassa kohonnut kolesteroli, verenpaine, tupakointi, diabetes, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Tauti kehittyy hitaasti vuosien kuluessa kolesteroliplakkien kertyessä valtimosuonten seinämiin. Ahtaaseen valtimoon syntyy verihyytymän seurauksena helpommin ahtauma tai tukos. Valtimotauti heikentää verenkiertoa elimistössä, mikä johtaa hapenpuutteeseen ja voi aiheuttaa erilaisia oireita tai vaurioita.

Sepelvaltimotauti oireilee rasituksessa

Sepelvaltimotauti johtuu verisuonten kovettumisesta ja ahtautumisesta sydämen sepelvaltimoissa. Sepelvaltimotauti on syöpien ohella Suomen merkittävin kansantauti.

Sydämen pinnalla sijaitseviin sepelvaltimoihin kertyy niin sanottua plakkia, joka kaventaa suonta. Ahtauma heikentää veren virtausta, jonka seurauksena rasituksen yhteydessä sydänlihas kärsii hapen puutteesta. Sen kohdalle ajautuva verihyytymä voi tukkia suonen kokonaan ja aiheuttaa kudoksen hapenpuutteen eli infarktin ja pitkittyessään vauriokohdan kuolion. Sepelvaltimotaudissa saattaa ensioireena olla jopa sydäninfarkti.

Angina pectorikseksi kutsuttu rasituksessa ilmaantuva ja levossa helpottava rintakipu on sepelvaltimotaudin tyypillinen oire. Äkillisesti alkava puristava rintakipu on aina syy hakeutua välittömästi sairaalahoitoon, ellei kipu helpota levossa tai siihen tarkoitetuilla lääkkeillä. Kipu voi säteillä myös olkavarsiin, leukaperiin, lapojen väliin, ylävatsalle tai jopa selkään. Erityisesti naisilla sepelvaltimotaudin yhteydessä voi esiintyä niin sanotusti epätyypillisiä oireita kuten hengenahdistusta, uupumista tai huonovointisuutta ja närästyksen tunnetta.

Potilailla on yleensä pysyvä lääkitys ja akuutti sepelvaltimotautikohtaus hoidetaan leikkaushoidolla. Lisäksi taustasairauksia kuten kolesterolia hoidetaan lääkityksellä ja elintavoilla. Kolesterolin tavoitearvot ovat yleensä tiukemmat sepelvaltimotautipotilailla kuin terveillä henkilöillä. Iän myötä sairastumisriski kasvaa, mutta muita riskitekijöitä hoitamalla voidaan vähentää sairastuvuutta.

Aivoinfarkti ja TIA aiheuttavat neurologisia oireita

Aivoinfarkti on yksi valtimotaudin ilmenemismuoto. Aivovaltimoon ajautunut veritulppa tukkii verisuonen, jolloin aivoihin ei pääse hapekasta verta ja sen seurauksena alueella syntyy infarkti eli kuolio.

Aivoinfarktin tavallisia oireita ovat:

• toispuoliset halvausoireet tai raajojen toimintahäiriöt
• tuntopuutokset
• suupielen roikkuminen
• puheentuoton vaikeus tai
• näköhäiriöt.

Riskitekijöitä ovat kolesterolin ohella ikä, diabetes, tupakointi, keskivartalolihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö ja kohonnut verenpaine.

Vuosittain Suomessa noin 17 000 henkeä saa aivoinfarktin. Suuri osa aivoinfarkteista syntyy sydämen eteisvärinästä johtuvasta verihyytymästä, joka kulkeutuu aivoihin. Aivoinfarktin oireiden ilmaantuessa on syytä hakeutua aina nopeasti hoitoon.

Aivoinfarktin jälkeen aloitetaan yleensä pysyvä verenohennus-, verenpaine- ja kolesterolilääkitys. Joskus vaaditaan esimerkiksi rytmihäiriölääkitystä tai leikkaushoitoa oireiden syntysyystä riippuen.

Aivoinfarktin sijaan saattaa syntyä myös ohimenevä ja lyhytkestoisempi aivoverenkierron häiriö eli TIA (Transient Ischemic Attack), jonka oireet väistyvät viimeistään 24 tunnin kuluessa. Sen oireet ovat samankaltaiset kuin aivoinfarktissa. Hoitoon tulee silti hakeutua, vaikka oireet menisivätkin nopeasti ohitse, koska TIA-kohtaus ennakoi usein aivoinfarktin ilmaantumista. Näin voidaan aloittaa riskitekijöiden hoito.

Katkokävelyssä alaraajojen valtimot ahtautuvat

Katkokävely on seurausta alaraajojen valtimoiden ahtautumisesta ja verenkierron heikkenemisestä. Ahtautuneet valtimot eivät kuljeta riittävästi happea lihaksiin, mikä aiheuttaa oireita ahtauman alapuolisella alueella. Oireena on esimerkiksi rasituksessa ilmenevä kipu.

Useimmiten kipu ilmaantuu tietyn pituisen kävelymatkan jälkeen ja taudin edetessä matka tyypillisesti lyhenee. Kipu pakottaa usein hidastamaan tai jopa pysähtymään, mutta häviää yleensä 5–15 minuutin levossa. Kiire tai rasituksen lisääminen pahentavat yleensä oireita. Säännöllinen liikunta kuitenkin helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua ajan mittaan.

Katkokävelyä hoidetaan ja ennaltaehkäistään ennen kaikkea liikunnallisella elämäntavalla. Kävely ja lihaskuntoharjoittelu hidastavat taudin etenemistä, parantavat jalkojen verenkiertoa ja toimintakykyä.

Riskitekijät ja itsehoito ovat samankaltaisia kuin muissakin valtimotaudin muodoissa. Hankalien oireiden yhteydessä leikkaushoito on mahdollinen.

Familiaarinen hyperkolesterolemia (FH) ilmenee jo nuorella iällä

FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista Suomessa. Jopa 10 000 suomalaista sairastaa sitä – osa tietämättään. Sairaudessa kolesteroli saattaa kohota korkeaksi jo lapsuudessa.

FH on vaikea-asteinen ja perinnöllinen dyslipidemia, joka aiheuttaa suurella todennäköisyydellä valtimotaudin jo varhaisessa vaiheessa, koska valtimotaudin riski on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Veren korkea kokonais- ja LDL-kolesterolin pitoisuus on FH-taudin merkittävin ominaisuus. Verisuonten lisäksi kolesterolikertymiä saattaa syntyä jänteisiin tai silmän sarveiskalvoon.

FH-tauti johtuu yleensä LDL-reseptorin viallisesta toiminnasta. Reseptorit joko puuttuvat tai ne toimivat vajavaisesti. Lapsi voi periä viallisen geenin joko toiselta tai molemmilta vanhemmiltaan, mikä määrittelee taudin vaikeusastetta.

Sekä elintapa- että lääkehoito ovat samankaltaisia kuin muussa kolesterolin hoidossa, mutta yleensä lääkitys joudutaan aloittamaan joka tapauksessa. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sen paremmat tulokset yleensä ovat.

Kolesterolin hoito on yksilöllistä

Kolesterolin hoito valitaan yksilöllisesti laboratoriotulosten ja muiden valtimotaudin riskitekijöiden perusteella.

Hoidon yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesteroli alle 5 mmol:n/l, josta LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l ja HDL-kolesteroli miehillä vähintään 1,0 mmol/l ja naisilla vähintään 1,2 mmol/l. Alussa voidaan tyytyä elintapojen muutoksiin ja seurata tilannetta. Jos elintapojen muutokset eivät riitä, harkitaan lääkehoitoa.

Kolesterolitavoitteet ovat tiukemmat, jos valtimotaudin riski on selvästi koholla. Ryhmään lukeutuvat esimerkiksi diabetesta sairastavat ja oireettomat henkilöt, joilla riskilaskurin mukaan valtimotaudin tai aivoinfarktin riski on yli 10 % seuraavan 10 vuoden aikana.

Kolesterolia hoidetaan tavallisesti statiinilääkityksellä. Jos statiinihoito ei riitä, siihen voidaan liittää etsetimibi tai PCSK-9-estäjä.

Elintapojen muutokset tukevat hoitoa

Myös kolesterolin hoidossa kannattaa tukeutua kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Lue lisää ravitsemussuosituksista.

Kolesterolin laskua tukevat esimerkiksi:

• kuidun lisääminen ruokavalioon
• lihan vähentäminen tai korvaaminen kasvisproteiineilla
• kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä, tyydyttymättömillä rasvahapoilla
• kasvisten, hedelmien ja kasviproteiinien lisääminen ruokavalioon
• kananmunien vähentäminen (korkeintaan yksi päivässä, sisältäen ruoanlaitossa käytetyt munat)
• vähärasvaisten maitotuotteiden suosiminen
• kalan nauttiminen ei vaikuta suoraan kolesteroliin, mutta on muuten terveydelle edullista.

Terveelliset valinnat laskevat samalla ruoan energiatiheyttä ja tukevat painonhallintaa sekä vähentävät kovien rasvojen osuutta ruokavaliosta.

Suositeltava rasvan enimmäismäärä on 25–40 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tyydyttynyttä rasvaa tulisi olla alle 10 % kokonaisenergiansaannista ja alle kolmannes rasvan määrästä.

Ruokavaliossa kannattaa suosia esimerkiksi sydänmerkittyjä tuotteita, joissa on yleensä vähemmän rasvaa ja suolaa.

Suolan käyttöä kannattaa hillitä, vaikka sillä ei ole suoraa vaikutusta kolesteroliin, mutta se tukee kokonaisvaltaista terveellistä ruokavaliota ja muiden riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, ehkäisyä.

Laihduttaminen ja painonhallinta kannattavat, etenkin jos ylipainoa on kertynyt. Jo maltillinenkin ylipainon alentaminen auttaa yleensä laskemaan lisäsairauksien riskiä. Myös keskivartalolihavuus on haitallista, vaikka BMI ei olisikaan vielä ylipainon puolella.

Liikuntaa tulisi harrastaa yleisten liikuntasuositusten mukaan eli mielellään vähintään puoli tuntia päivässä. Liikkumattomia päiviä ei saisi olla kahta peräkkäin. Vähäinen liikunta nimittäin laskee HDL:n pitoisuutta veressä.

Sekä tupakointi että alkoholin käyttö kasvattavat lisäsairauksien riskiä. Tupakointi laskee HDL-kolesterolin määrää ja alkoholissa on lisäksi runsaasti kaloreita.

Lähteet:

Atula, Sari. Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Lääkärikirja Duodecim 26.1.2023. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/ (viitattu 21.8.2025).

Atula, Sari. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Lääkärikirja Duodecim 7.2.2023. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00591/ (viitattu 21.8.2025).

Kettunen, Raimo. Valtimotauti (ateroskleroosi). Lääkärikirja Duodecim 30.3.2023. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00095/ (viitattu 21.8.2025).

Kettunen, Raimo. Sepelvaltimotauti. Lääkärikirja Duodecim 1.11.2023. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00077/ (viitattu 21.8.2025).

Kettunen, Raimo. Sepelvaltimotautikohtaus, sydäninfarkti ja sydänkohtaus. Lääkärikirja Duodecim 2.1.2024. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00086/ (viitattu 21.8.2025).

Mahrberg, Heidi. Katkokävely (alaraajoja tukkiva valtimotauti) ja liikunta. Lääkärikirja Duodecim 16.1.2025. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00977/ (viitattu 21.8.2025).

Mustajoki, Pertti. Kolesteroli. Lääkärikirja Duodecim 28.3.2022. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00035/ (viitattu 21.8.2025).

Mustajoki, Pertti. Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus). Lääkärikirja Duodecim 18.10.2022. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00890/ (viitattu 21.8.2025).

Noronen, Katariina. Katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma). Lääkärikirja Duodecim 5.6.2025. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00004/ (viitattu 21.8.2025).

Pelttari, Hanna. Metabolinen oireyhtymä (MBO). Lääkärikirja Duodecim 31.3.2025. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00045/ (viitattu 21.8.2025).

Sydänliitto. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) 11.12.2024. Saatavilla internetissä: https://sydan.fi/fakta/familiaalinen-hyperkolesterolemia-fh/ (viitattu 21.8.2025).

Sydänliitto. Perinnöllinen korkea kolesteroli eli FH-tauti 11.12.2025. Saatavilla internetissä: https://sydan.fi/artikkeli/fh/ (viitattu 21.8.2025).

Tarnanen, Kirsi; Pietiläinen, Kirsi; Komulainen, Jorma & Kukkonen-Harjula, Katriina. Lihavuus aikuisilla. Käyvän hoidon potilasversiot 25.4.2025. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/khp00017/ (viitattu 21.8.2025).

Tarnanen, Kirsi; Strandberg, Timo; Syvänne, Mikko & Kukkonen-Harjula, Katriina. Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot. Käyvän hoidon potilasversiot 25.01.2021. Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/khp00047 (viitattu 21.8.2025).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy 7.12.2023. Saatavilla internetissä: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy (viitattu 21.8.2025).

Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Saatavilla internetissä https://www.julkari.fi/handle/10024/150005 (viitattu 27.11.2024).