Mitä ravintolisillä tarkoitetaan?
Yleisimpiä ravintolisiä ovat erilaiset vitamiinit sekä kivennäisaineet. Täsmällisesti määriteltynä ravintolisät ovat valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen tiivistettyjä lähteitä. Ravintolisillä on elimistössä jonkinlainen ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus.
Useimmiten ravintolisiä myydään pillereinä, kapseleina tai tabletteina. Ravintolisinä myydään joskus myös esimerkiksi yrttejä.
Saako ravintolisistä luvata, että ne hoitavat tai ehkäisevät sairauksia?
Ei saa. Tällaiset lupaukset ovat laittomia, sillä väitteet sairauksien ehkäisystä, hoitamisesta tai sairauden parantamisesta ovat lääkkeellistä markkinointia. Ravintolisät eivät ole lääkkeitä vaan elintarvikkeita.
Tässä yhteydessä on myös syytä nostaa esiin kaveripiirissä tapahtuva suoramarkkinointi: moni suoramyyjä, joka on ajatellut tienaavansa ravintolisillä hieman ylimääräistä, ei tule ajatelleeksi vastuutaan. Silti hän on yhtä lailla vastuussa mainospuheestaan kuin mikä tahansa yritys.
Voiko kuluttaja luottaa ravintolisistä esitettyihin terveysväitteisiin?
Kuluttajan pitäisi toki voida luottaa – mutta käytännössä kaikki ravintolisistä esitetyt terveysväitteet eivät ole totta. Markkinoilla on toimijoita, jotka viis veisaavat eettisen markkinoinnin periaatteista.
Yleinen ohjenuora kuluttajalle onkin, että jos ravintolisästä kerrottavat asiat kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ostopäätöstä on syytä miettiä uudemman kerran. Yksi keino kartoittaa väitteitä on käydä Ruokaviraston ”älä usko humpuukiin” -nettisivulla. Sieltä löytyy vinkkejä perättömien väitteiden havaitsemiseen.
Netistä tilatuista lisäravinteista on löytynyt myös niihin kuulumattomia lääkeaineita.
Mitä haittaa harhaanjohtavasta markkinoinnista voi olla?
Kuluttajan terveys saattaa olla vaarassa. Panoksena voi olla ”rahat ja henki” -tilanne, jossa asiakkaan kukkaro on tyhjentynyt ja hänelle on koitunut esimerkiksi sydän- tai maksaongelmia. Tullin mukaan netistä tilatuista lisäravinteista on löytynyt myös lääkeaineita.
Vähintään seurauksena on, että kuluttaja menettää rahansa humpuukiin.
Mistä ravintolisät kannattaa ostaa?
Suomesta, joko tavallisista kivijalkakaupoista, kuten apteekista, marketista tai luontaistuotekaupasta, tai suomalaisista nettikaupoista.
Apteekeista suoraan ostettaessa etuna on, että siellä on asiantunteva farmaseuttinen henkilökunta. Apteekkilaiselta voi kysyä asioita, jotka ravintolisän hankinnassa mietityttävät. Apteekin väki osaa myös kertoa siitä, sopiiko ravintolisä yhteen asiakkaan käyttämän lääkityksen kanssa.
Mitä ravintolisistä saa sanoa markkinointimielessä?
Hyväksyttävät ravitsemusväitteet ovat esimerkiksi sellaisia, joissa sanotaan, mitä vitamiinia tuote sisältää ja minkä verran – ja väitteiden täytyy tietenkin olla totta.
Hyväksytyt terveysväitteet ovat yksilöityjä: esimerkiksi D-vitamiinista saa sanoa muun muassa, että se edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä sekä edesauttaa luiden pysymistä normaalina.
Luontaistuotteiden markkinointia ei säädellä vastaavalla tavalla kuin ravintolisien, ja luontaistuotteiden tehosta voi esittää - ja esitetäänkin - lupauksia paljon vapaammin. Niiden osalta vastuu jää valitettavasti hyvin pitkälti ostajalle.
Kuka terveysväitteet hyväksyy?
Terveysväitteiden tieteellisen näytön arvioi EFSA, joka on Euroopan elintarvike- ja turvallisuusviranomainen. EFSA antaa väitteiden todenperäisyydestä oman lausuntonsa Euroopan komissiolle, joka hyväksyy tai hylkää väitteen asetuksella.
Miten valvova viranomainen voi puuttua ravintolisien harhaanjohtavaan markkinointiin?
Elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta on osa elintarvikevalvontaa, ja sitä suorittavat kuntien terveys- ja elintarviketarkastajat. Kuntien tekemä valvonta tapahtuu Ruokaviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan lääkepuolella valvoo Fimea.
Markkinointiongelmat selviävät yleensä neuvottelemalla. Jos eivät, harhauttavaan mainontaan syyllistyneeseen yritykseen sovelletaan hallinnollisia pakkokeinoja, kuten markkinointikieltoja. Ääritilanteessa firmalle voidaan langettaa uhkasakko, joka toteutuessaan tietää yritykselle kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen menetystä.
Kuka valvoo netin ja sosiaalisen median villejä lisäravinneväittämiä?
Periaatteessa kunnan elintarvikevalvojat – käytännössä kaiken netissä ja somessa olevan mainonnan valvonta on mahdotonta. Harkinta jää kuluttajan harteille.
Miten suhtautua ulkomailta tilattaviin ravintolisiin?
Harkiten. Kannattaa katsoa, onko ravintolisiä myyvä verkkokauppa EU:n alueella vai unionin ulkopuolella. EU:n sisäiseen verkkomarkkinointiin viranomaisten on mahdollista puuttua kyseisen maan valvontaviranomaisten kautta – EU:n ulkopuolella mahdollisuudet ovat kovin rajalliset.
Miten Orion panostaa ravintolisiensä vastuullisuuteen ja laatuun, johtaja Päivi Järvelä?
Orion noudattaa ravintolisissä samaa tiukkaa laadunvarmistusta kuin lääketuotteissakin – ja kaikki Orionin ravintolisät myydään apteekeissa. Kerromme pakkauksissamme kaikki olennaiset tiedot tuotteesta, joten kuluttaja voi olla varma siitä, mitä ostaa.
Orion ottaa yrityksenä täyden vastuun myös kaikista alihankkijoidensa valmistamista lisäravinteista.
Ihmevitamiineja ja muita esimerkkejä – tämäntyyppiset väitteet ravintolisien markkinoinnissa on kielletty:
”Tätä ravintolisää käyttämällä pudotat painoa 10 kiloa kuukaudessa”
”Tällä ihmebakteerilla vältät turistiripulin”
”Tämä tuote ehkäisee syöpää”
Teksti: Essi Kähkönen
