Rauta on sekä odottavalle äidille että kehittyvälle sikiölle tärkeä ravintoaine, sillä rautaa tarvitaan elimistössä monenlaisiin tehtäviin. Raudan tunnetuin tehtävä elimistössä on edistää normaalia hapen kuljetusta. Rautaa tarvitaan elimistön jokaisessa solussa edistämään normaalia energia-aineenvaihduntaa.

Rauta edistää lisäksi immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja osallistuu solujen jakautumisprosessiin. Rauta on aivoillekin tärkeä ravintoaine, sille se edistää normaalia kognitiivista toimintaa.

”Myös sikiön kehittyvät aivot tarvitset riittävästi rautaa”, kertoo ravitsemustieteen dosentti Riitta Freese Helsingin yliopistosta.

Rautavarastot kuntoon jo ennen raskautta

Suurin osa elimistön raudasta on veren punasoluissa happea kuljettavassa hemoglobiinissa ja lihaksissa happea sitovassa myoglobiinissa. Rautavarastoja elimistö kerää erityisesti maksaan.

Suurella osalla raskaana olevista naisista veren hemoglobiini laskee lisääntyneen raudan tarpeen ja veren tilavuuden kasvun vuoksi. Veren hemoglobiinipitoisuus laskee usein jo alkuraskauden aikana.

Raskauden aikana kiertävän veren määrä lisääntyy noin 40 prosenttia. Veriplasman määrä lisääntyy enemmän kuin punasolujen määrä, mistä seuraa veren laimeneminen. Lisääntyvään punasolutuotantoon tarvitaan rautaa, jota kuluu erityisesti loppuraskaudessa myös sikiön punasolutuotantoon.

Elimistöllä on kyky ylläpitää rautatasapainoaan säätelemällä raudan imeytymistä. Kun elimistön rautavarastot ovat niukat, raudan imeytyminen tehostuu. Näin käy myös raskausaikana. Hyvä rautatasapaino raskauden aikana edellyttää noin 500 milligramman rautavarastoja.

”Riittävään raudan saantiin on tärkeää kiinnittää huomiota jo ennen raskautta, jotta elimistön rautavarastot ovat hyvällä tasolla raskauden alkaessa”, Freese sanoo.

Monipuolinen ruoka turvaa raudan saantia

Monipuolisten ruokatottumusten merkitys korostuu raskausaikana. Liha- ja kalaruoat ovat tärkeitä raudan lähteitä. Kasviperäistä rautaa saa etenkin täysjyväviljasta, palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä.

”Osa eläinperäisten elintarvikkeiden raudasta on hyvin imeytyvää hemirautaa. Kasvi- ja eläinperäisissä ruoissa olevan ei-hemiraudan imeytyminen on sen sijaan heikompaa”, Freese kertoo.

Raudan imeytymistä heikentävät esimerkiksi täysjyväviljan ja palkokasvien sisältämät fytaatit sekä kahvin ja mustan teen sisältämät polyfenolit. Myös kalsiumilla on raudan imeytymistä heikentävä vaikutus, jos sitä saa runsaasti samalla aterialla rautapitoisten ruokien kanssa.

C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä. Siksi kasviksia, hedelmiä tai marjoja kannattaa syödä runsaasti ja monipuolisesti päivän jokaisella aterialla.

Rautalisää yksilöllisen tarpeen mukaan

Ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskausajan raudan tarpeesta. Toinen puoli on saatava äidin rautavarastoista tai rautavalmisteesta.

Elimistön tarkka säätelymekanismi turvaa, että tavallista ruokaa syömällä rautaa ei yleensä voi kertyä elimistöön liikaa. Rautalisä sisältää runsaasti rautaa, eikä sen käyttöä saisi koskaan aloittaa varmuuden vuoksi, vaan käytön tulee perustua todettuun tarpeeseen.

Odottavan äidin rautatilannetta seurataan laboratoriokokein säännöllisesti neuvolassa. Esimerkiksi väsymys tai voimattomuus voivat olla oireita, jotka kertovat heikentyneestä rautatilanteesta. Rautalisää suositellaan yksilöllisen tarpeen mukaan, jos äidin hemoglobiiniarvo on liian matala.

”Jos riittävä raudansaanti mietityttää raskausaikana, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa”, Freese sanoo.

Toisella raskauskolmanneksella rautalisän tarve yleistä

Rautalisän tarve on yleistä ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Rautalisän käytön voi aloittaa yksilöllisen tarpeen ja lääkärin tai terveydenhoitajan suosituksen mukaisesti.

Sopiva valmiste löytyy yleensä kokeilemalla – neuvoa kannattaa kysyä apteekista. Osa ihmisistä saa rautatableteista herkästi vatsavaivoja. Vatsa saattaa sietää rautaa paremmin, jos valmisteen ottaa vain joka toinen päivä tai jakaa päivittäisen annoksen kahteen osaan.

Riittävästi rautaa myös imetysaikana

Riittävästä raudan saannista on tärkeää huolehtia myös raskauden jälkeen imetysaikana. Imetyskin lisää raudan tarvetta.

Raudan saantisuositus imettävälle naiselle on 15 milligrammaa vuorokaudessa.

Milloin puhutaan raskausajan anemiasta?

  • Raskausajan anemia todetaan laboratoriokokeilla.
  • Raskausajan anemiaan viittaavat verenkuvassa matala hemoglobiini (alle 110 g/l), punasolujen pieni koko ja pienentynyt plasman ferritiinipitoisuus (alle 30 µg/l). Ferritiini on raudan varastomuoto, jonka pitoisuutta verenkierrossa käytetään elimistön rautavarastojen mittarina.
  • Raskaana olevan naisen rautatilannetta seurataan säännöllisesti neuvolassa ja tarvittaessa suositellaan rautavalmistetta.
  • Raskausajan anemian torjunnassa on tärkeää muistaa myös riittävä foolihapon saanti. Suomessa kaikille raskaana oleville naisille suositellaan foolihappovalmisteen käyttöä 12 raskausviikon loppuun saakka.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

Lähteet:

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille
Raskaus ja anemia. Duodecim Terveyskirjasto