Lääkkeiden käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota jo, kun toiveena on tulla raskaaksi.

”Mikäli sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta ja toivoo tulevansa raskaaksi, lääkityksestä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa”, neuvoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Myntti HUSista.

Vaikka raskaana ollessa lääkkeiden käyttö vaatii erityistä harkintaa, ei esimerkiksi reumaan, diabetekseen, verenpainetautiin tai kilpirauhasen vajaatoimintaan määrättyä lääkitystä voi noin vain lopettaa. 

”Hoitava lääkäri osaa arvioida, onko lääkitystä syytä muuttaa jollakin tavalla toiveena olevan raskauden takia. Oleellista on, ettei lääkitykseen tee muutoksia omin päin,” Myntti sanoo. 

Satunnaisia lääkkeitä harkiten

Myntin mukaan nyrkkisäännöksi raskautta toivovalle tai raskaana olevalle sopii, että mikäli kyse on satunnaisesta lääkkeestä ja sitä ilman pärjää, lääke kannattaa jättää ottamatta. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet saattavat vaikuttaa ovulaatioon ja siten vaikeuttaa raskaaksi tulemista tai vaikeuttaa alkion kiinnittymistä kohtuun. Loppuraskaudesta ne voivat vaikuttaa sikiön verenkiertoon.

”Jos esimeriksi päänsärky ei ole kovaa, paras vaihtoehto on olla ottamatta lääkettä.” Myntti toteaa. Hän painottaa, että sinnitellä ei silti pidä. Jos päätä jyskyttää lujaa levosta ja hiljaisuudesta huolimatta, on kipu tärkeä saada katkeamaan. 

Ensisijaiseksi kipu- ja kuumelääkkeeksi raskauden aikana suositellaan parasetamolia, mutta myös sitä on syytä käyttää harkiten.

”Jos on epävarma, voiko tiettyä lääkettä käyttää raskaana ollessa, kannattaa asiaa kysyä apteekista, puhelimitse Teratologisesta tietopalvelusta tai neuvolasta. Toisinaan asia voi selvitä myös lääkkeen pakkausselosteesta”, Myntti toteaa.

Muun muassa migreenilääkityksestä on tärkeää jutella oman neurologin tai hoitavan lääkärin kanssa, sillä esimerkiksi täsmälääkkeiden käyttämisen raskauden aikana pitäisi olla korkeintaan satunnaista.  

Muut keinot ennen lääkkeitä

Jokaisen keho reagoi raskauteen yksilöllisesti. Siinä missä yhdellä ei juuri ole kipuja raskausaikana, toinen voi kärsiä muun muassa liitoskivuista tai alaselän särystä. Myntti kehottaa kokeilemaan oireisiin ensin muita hoitomuotoja kuin lääkkeitä.

Kipugeelejä voi Myntin mukaan käyttää lihassärkyyn tarvittaessa satunnaisesti keskiraskauden aikana, mutta pitkäaikaiseen käyttöön tai raskauden viimeiselle kolmannekselle ne eivät sovi.

Raskausajan diabeteksen ensisijainen hoitomuoto on lääkkeiden sijaan elintapaohjaus.

”Lääkitystä ei välttämättä tarvita, kun ruokavalio on säännöllinen ja terveellinen ja odottava harrastaa liikuntaa. Jos nämä eivät auta, rinnalle voidaan aloittaa lääkitys.”

Kerro imetyksestä lääkärille – jotkin lääkeaineet kiellettyjä

Synnytyksen aikaisen kivun hoidossa kannattaa luottaa sairaalan henkilökuntaan. Kotiutumisen yhteydessä synnytyssairaalasta saa tavallisesti mukaan mahdollisesti tarvitsemiensa kipulääkkeiden reseptit, joissa on huomioitu mahdollinen imetys.

Mikäli myöhemmin imetyksen aikana hakeutuu lääkäriin, on imetyksestä hyvä kertoa lääkärille, vaikka vauvan lääkealtistus rintamaidosta jää yleensä vähäiseksi.

“Vain yksittäiset lääkeaineet ovat kiellettyjä imetyksen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi solunsalpaajat, radioaktiiviset lääkkeet sekä akne- ja psoriaasilääke isotretinoiini”, Myntti sanoo.

Kokonaisuus ratkaisee, vakaa mielenterveys tärkeää

Toisinaan jonkin lääkkeen käyttö on perusteltua raskauden aikana äidin yleisen hyvinvoinnin kannalta.

”Äidin tasapainoinen olo ja vakaa mielenterveys on ensiarvoisen tärkeää hyvän vauva-arjen takaamiseksi. Tämän takia mielialalääkitys ja sen jatkaminen on asia, jonka lääkäri harkitsee yleensä yksilöllisesti”, Myntti sanoo.

Päihteettömyys ja savuttomuus ovat raskauden kannalta ensiarvoisen tärkeitä, mutta toisaalta on niinkin, että nikotiinikorvaustuotteet ovat sikiön kannalta parempi vaihtoehto kuin tupakointi.

”Parasta olisi, jos nainen pystyisi irtautumaan tupakasta ja päihteistä viimeistään silloin, kun ryhtyy suunnittelemaan raskautta.” 

Hedelmällisessä iässä olevan kannattaa Myntin mukaan kiinnittää huomiota myös yleisesti elämäntapoihin ja esimerkiksi siihen, että ruoka sisältää riittävästi proteiinia.

Foolihapon, D-vitamiinin ja raudan saantiin ruokavaliosta kannattaa kiinnittää huomiota ja varmistaa tarvittaessa näiden saanti ravintolisästä. 400 mikrogramman foolihappolisää suositellaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä ja jatketaan 12. raskausviikon loppuun, 10 mikrogramman D-vitamiinilisää raskaana oleville ympäri vuoden ja rautalisää tarvittaessa neuvolan tai lääkärin ohjeen mukaan.

Muista nämä:

  • Älä tee muutoksia lääkitykseen omin päin.
  • Kerro sinua hoitavalle lääkärille tai hoitajalle raskaudesta tai toiveesta tulla raskaaksi.
  • Jos et ole varma, sopiiko jokin lääke raskausaikana, kysy asiasta lääkäriltä, Teratologisesta tietopalvelusta, apteekista tai neuvolasta.
  • Ota kipulääkettä vain, jos et pärjää ilman sitä.
  • Älä sinnittele kivun kanssa, vaan hakeudu tarvittaessa lääkäriin. 

Teksti: Tiina Laaninen