Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus nauttia keväästä ja kesästä. Jos hengittäminen käy vaikeaksi ja silmiä kutisee, nauttiminen voi kuitenkin olla kaukana.

Keväällä puhkeavat oireet saattavat jäädä vanhemmilta tunnistamatta, varsinkin jos perheessä ei ole kokemusta siitepölyallergiasta. Allergiaoireiden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta niiden hoitaminen pääsee käyntiin. Ja seuraavana keväänä hoito osataan aloittaa jo hyvissä ajoin.

Milloin on syytä epäillä lapsen siitepölyallergiaa?

Tavallisimpia siitepölyallergian oireita ovat nenän vuotaminen, aivastelu ja silmien kutina. Siitepölyallergiaa voi epäillä varsinkin, jos oireet jatkuvat ja niitä tuntuu esiintyvän vain siitepölykaudella.

Myös lapsen jatkuva väsymys voi olla merkki allergiasta, koska allergia saattaa heikentää lapsen unenlaatua. Usein siitepölylle allerginen lapsi ei myöskään jaksa tai halua touhuta muiden mukana pihaleikeissä. Lisäksi keskittyminen koulussa voi olla vaikeaa.

Kannattaa pitää silmällä siitepölytiedotteita, jotka kertovat, paljonko mitäkin siitepölyä on kulloinkin ilmassa. Jos tiedot täsmäävät lapsen oireisiin, allergiaepäilylle on vahva perusta.

Joskus allerginen lapsi reagoi ristiin tiettyihin hedelmiin ja vihanneksiin.

Mistä siitepölyallergian oireet johtuvat?

Oireet aiheuttaa ilmassa leijuva heinän, koivun, lepän tai pujon siitepöly.

Oireet ovat usein voimakkaimmillaan tiettyyn vuorokaudenaikaan, jolloin siitepölyä on ilmassa eniten. Myös säätila saattaa vaikuttaa oireiden voimakkuuteen: lämpiminä ja tuulisina päivinä oireet ovat yleensä pahimmillaan.

Lapsen jatkuva väsymys voi olla merkki allergiasta.

Erityisen herkät voivat saada oireita jo ennen varsinaista siitepölykautta siitepölyn kulkeutuessa etelämpää Suomeen.

Miten siitepölyallergian erottaa flunssasta?

Siitepölyallergia on helppo sekoittaa tavalliseen flunssaan, koska oireet muistuttavat toisiaan. Samoin kuin flunssa, myös allergia voi aiheuttaa nuhaa, aivastelua, yskää, kurkun kutinaa ja päänsärkyä. Yleensä siitepölyallergia ei kuitenkaan aiheuta kuumetta.

Yksi erottava tekijä on liman koostumus. Tavallisessa nuhassa lima muuttuu flunssan edetessä paksummaksi, kun taas allergiassa nuha on valuvampaa mutta aiheuttaa myös nenän tukkoisuutta.

Tavallinen flunssa ei aiheuta yleensä silmäoireita, kuten siitepölyallergia. Allergia voi myös aiheuttaa hengästymistä ja hengitysvaikeuksia sekä paineentunnetta rinnassa.

Pääsääntö on, että flunssaoireet menevät yleensä ohi tai vähintään helpottavat noin viikossa. Jos flunssankaltaiset oireet jatkuvat pidempään etenkin siitepölykaudella tai toistuvat vuosittain, on aiheuttajana usein allergia.

Miksi juuri minun lapseni sairastuu allergiaan?

Allergiassa lapsen immuunipuolustusjärjestelmä alkaa pitää siitepölyä vaarallisena ja elimistö reagoi siihen oireilla. Syytä siihen, miksi yksi sairastuu allergiaan ja toinen ei, ei tiedetä.

Perintötekijät lisäävät alttiutta sairastua, ja samassa perheessä onkin usein monta allergikkoa.

Siitepölyallergia puhkeaa yleensä leikki- tai kouluiässä tai varhaisaikuisuudessa.

Lapsen siitepölyallergia – milloin lääkäriin?

Alle kouluikäisen selvittämättömistä allergiaoireista on aina syytä keskustella lääkärin kanssa. Lääkärin juttusille on syytä hakeutua myös, jos allergiaoireet vaivaavat ympäri vuoden tai jos itsehoitolääkkeet eivät tuo riittävästi apua.

Tarkkana kannattaa olla myös esimerkiksi silloin, jos silmäoireet ovat toispuoleisia tai voimakkaita, allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyt yskä sekä hengenahdistusta tai hengityksen vinkunaa.

Miten siitepölyallergian oireita voi lievittää kotikonstein?

Jos allergia on lievä, apua voi olla jo allergeenin eli ilman siitepölyn välttämisestä. Ikkunat voi pitää siitepölykaudella suljettuina ja välttää ulkoilua pahimpaan siitepölyaikaan.

Vaatteiden ja lakanoiden kuivattamista ulkona kannattaa rajoittaa. Ulkovaatteet on hyvä vaihtaa sisälle tultaessa.

Suihku ja hiusten pesu ulkoilun jälkeen ennen nukkumaan menoa voi myös auttaa.

Helpotusta allergiaoireisiin apteekista

Käytännössä siitepölyä on mahdotonta välttää kokonaan, koska sitä on kaikkialla. Siksi moni lapsi tarvitsee allergiansa hoitoon myös lääkkeitä.

Valmisteita on saatavilla lapsillekin ilman reseptiä, ja niitä voi käyttää tarkasti ohjeen mukaisesti annosteltuna ja käyttöohjeen ikärajoja noudattaen. Lääkärin määrätessä lääkkeet reseptillä, saattaa niihin saada kelakorvauksen. Reseptillä määrättyjen lääkkeiden osalta noudatetaan lääkärin antamia ohjeita.

Oireenmukaiset lääkkeet lievittävät allergian oireita paikallisesti ja lyhytaikaisesti. Peruslääkkeenä käytetään yleensä antihistamiinia, kuten suun kautta annosteltavaa setiritsiiniä, jota on saatavilla sekä nieltävänä tablettina että imeskelytablettina. Sen vaikutus alkaa nopeasti, jo muutamassa tunnissa.

Antihistamiinia voidaan antaa myös nenäsumutteena tai silmätippoina. Nenän ärtyneitä ja kuivuneita limakalvoja voi lisäksi hoitaa kosteuttavalla nenäsuihkeella.

Lisähoitona voi käyttää kortisonisumutteita, jotka vähentävät nenän limakalvon tulehdusta ja tukkoisuutta. Kortisonisumutteiden vaikutus alkaa muutamassa päivässä. Parhaan vaikutuksen saamiseksi kortisonisumutteiden käyttö on hyvä aloittaa jo ennen siitepölykauden alkamista. Lasten kohdalla on erityisen tärkeää noudattaa ikärajoja ja muita käyttöohjeita tai lääkärin antamia määräyksiä.

Voiko lapsen siitepölyallergia parantua hoitamatta?

Lapsen siitepölyallergiaa on aina hoidettava, koska hoitamaton allergia lisää astman puhkeamisen riskiä.

Allergisia ylähengitysteiden oireita – kuten allergista nuhaa – potevalla lapsella on jopa seitsenkertainen riski sairastua allergiseen astmaan, koska jatkuvat allergiset reaktiot voivat aiheuttaa pitkäaikaisen tulehduksen alahengitysteissä. Silloin allergiseen nuhaan liittyvä tulehdus leviää alas keuhkoihin.

On mahdollista, että lapsen siitepölyallergia paranee vuosien varrella itsestään. Toisilla oireet taas voivat muuttua pahemmiksi. Siksi on tärkeää seurata lapsen terveydentilaa säännöllisesti.

Voiko siitepölyallergian siedätyshoitoa antaa lapsille?

Jos lapsen allergiaoireet ovat vakavia eikä oireenmukaisista lääkkeistä ole riittävästi apua, on syytä keskustella siedätyshoidosta hoitavan lääkärin kanssa. Siedätyshoitoa voidaan antaa 5-vuotiaille tai sitä vanhemmille lapsille.

Siedätyshoidossa potilaalle annetaan pieniä ja asteittain kasvavia annoksia allergeenia joko tabletteina tai pistoksina, jotta elimistö tottuisi allergeeniin. Kun elimistön vastustuskyky allergeenille kasvaa, se ei enää reagoi siitepölyyn oireilla.

Siedätyshoito on ainut siitepölyallergian hoitomuoto, joka hoitaa allergian syytä.

Siedätyshoidon hyvät puolet tulevat esille usein jo muutamassa kuukaudessa. Hoitoa kuitenkin jatketaan kolmen vuoden ajan, jotta allergia ei palaisi. Siedätyshoito myös vähentää riskiä sairastua allergiseen astmaan tai uusiin allergioihin.

Lapsen siitepölyallergiaa on aina hoidettava

  • Alle kouluikäisen lapsen allergiaoireet pitää aina tarkistuttaa lääkärillä.
  • Lapsen siitepölyallergiaa on hoidettava, jottei astman puhkeamisen riski kasva.
  • Oireita voi yrittää helpottaa kotikonstein vähentämällä siitepölyä kodin ilmassa sekä lapsen hiuksissa ja vaatteissa.
  • Oireita hoitavat allergialääkkeet auttavat lievässä ja keskivaikeassa allergiassa. Peruslääkkeenä käytetään yleensä antihistamiinia.
  • Jos allergia on vaikea tai lääkkeet eivät auta riittävästi, keskustele lääkärin kanssa siedätyshoidosta.

Lähteet: Siitepolytieto.fi, Käypä hoito -suositus, Terveyskirjasto

Teksti: Jaana Tapio