Mistä polvikipu johtuu?

Polvi voi kipeytyä joko itsekseen tai tapaturmaisesti eli yllättävän ulkoisen tekijän vuoksi vaikkapa liukastuessa tai kompastuessa. Urheilunkin yhteydessä molemmat ovat mahdollisia. Kyse voi olla myös rasitusvammasta polven ylikuormituksen takia.

Jo yli 30-vuotiailla tavallisimpia syitä ovat nivelkierukkakudoksen varhaiseen rappeumaan liittyvät tekijät.

Polvikipu voi johtua myös tulehduksellisesta nivelsairaudesta, kuten reumasta tai kihdistä, mutta se on suhteellisen harvinaista.

Mitä pitää tehdä, jos polvikipu vaivaa?

Jos kipu on hankala ja jatkuu pitkään, sen rakenteellinen syy kannattaa selvittää. Lääkäri tutkii ja arvioi todennäköisiä syitä.

Lääkärin kannalta on hyvä, jos potilas on ensin seurannut kipua jonkin aikaa. Tosin turvonnutta ja leposärkyistä polvea ei välttämättä kannata kovin kauan itsekseen seurailla.

Magneettikuvissa havaitaan pehmytkudosvammat, kuten vauriot risti- tai sivusiteessä, nivelkierukassa tai rustossa. Magneettikuvauksen avulla saadaan yleensä oikea diagnoosi.

Miten vähittäin alkaneeseen polvikipuun tulisi suhtautua?

Jos polvikipu on alkanut pikkuhiljaa ja sitä esiintyy satunnaisesti eikä polvi turpoile eikä siinä ole leposärkyä, tilannetta kannattaa seurata rauhallisesti jopa kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Kipua voi lievittää tilapäisesti tulehduskipulääkkeillä. Lepo on hyväksi. Jos polvi alkaa turvota, sitä ei voi koukistaa ja särkyä esiintyy levossa, on syytä mennä lääkäriin. Magneettikuvauksessa voi selvitä esimerkiksi nivelkierukan rappeutuma tai nivelen poikkeava rakenne. 

Aina syy ei selviä, mutta kuvista katsotaan myös sitä, mikä on ehjää. Se kertoo muun muassa sen, voiko polven kuormittamista jatkaa.

Mitä pitää tehdä, jos polvi kipeytyy äkillisesti?

Jos kova kipu tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ilman mitään tapaturmaa eikä jalalla voi astua, voi lääkäriin lähteä melko piankin.

Kyse voi olla nivelrikosta, rasitusvammasta, kierukkarepeämästä tai rustopinnan lohkeamisesta. Jos esimerkiksi sisempi nivelkierukka irtoaa takakiinnityksestä, paine luurakenteiden ja rustopintojen välillä kasvaa voimakkaasti. Se voi johtaa nivelen nopeaankin kulumiseen.

Ensin syy on määriteltävä. Toisinaan pelkkä kuormituksen rajoittaminen kyynärsauvoin tai polvituen avulla riittää. Joskus leikkaushoito tuo nopeimman avun.

Entä jos polvi kipeytyy tapaturmaisesti?

Tapaturman, kuten liukastumisen seurauksena polvi voi esimerkiksi vääntyä. Tilannetta kannattaa seurata ainakin yön yli ja pidempäänkin, jos polvi ei ala turvota. Jos polvi turpoaa, jotain on revennyt ja lääkärille kannattaa hakeutua jo varhain.

Magneettikuvista selviää, onko kudosvaurio luonteeltaan itsekseen paraneva vai vaaditaanko jopa leikkaushoitoa. Jos epäillään murtumaa, polvi kuvataan myös röntgentekniikalla.

Kyseessä voi olla esimerkiksi eturistisiteen repeämä tai polvilumpio on mennyt sijoiltaan. Kipu varoittaa kuormittamasta polvea liikaa.

Voiko polvi kipeytyä erilaisten vammojen vuoksi vasta myöhemmin?

Oireita voi tulla myöhemminkin. Aina ei ole suoranaista haittaa, jos polvivamma diagnosoidaan vasta silloin. Mutta varhaisissa magneettikuvissa vammat näkyvät parhaiten tuoreeltaan, jolloin hoidon suunnittelu viipeelläkin on osuvampaa.

On järkevää diagnosoida vammat oikeaan aikaan, jolloin saadaan myös oikea ratkaisu.

Mitä tarkoittaa, jos polvessa on vettä?

Nivelnesteen määrä lisääntyy, kudosta hajoaa ja polvi turpoaa. Nivel huuhtelee itseään ja ikään kuin poistaa biojätettä. Sitä voisi kutsua puhdistavaksi tulehdusreaktioksi, joka on luonteeltaan varsin järkevä ja fysiologinen prosessi.

Turvotus itsessään ei edellytä välttämättä hoitoa, mutta sen syynä olevaa kudosvauriota joudutaan joskus hoitamaan kirurgisesti.

Miten ikä vaikuttaa polvivaivoihin?

Ikääntyminen lisää polvivaivoja, kun kollageeni hapertuu. Nivelrikossa rustoa tuhoutuu ja kipua voi esiintyä jatkuvasti, myös levossa. Tulehduskipulääkkeitä voi käyttää lievän kivun hoitoon tilapäisesti. Nivelrikko ei parane, mutta oireita voi vähentää.

Ikääntyneenkin pitäisi kuormittaa tukirankaa aktiivisesti, sillä se pitää parhaiten luun lujuutta ja sidekudoksen kimmoisuutta yllä. Sohvalle ei kannata jäädä makaamaan.

Vaivoja voi ehkäistä ylläpitämällä lihasvoimaa ja harjoittamalla lihasten koordinointia. On hyvä kävellä mieluummin metsäpolulla kuin asfaltilla. Punttisalin voimaharjoittelukaan ei ole pahitteeksi.

Näin hoidat kipeää polvea kotona

  • Jos polvi ei ole turvoksissa eikä leposärkyä ilmene ja jalalle voi astua, seuraile tilannetta rauhassa.
  • Tulehduskipulääke voi helpottaa oireita.
  • Kipeää polvea ei kannata kohtuuttomasti rasittaa eikä kuormittaa.
  • Jos kipu ei hellitä tai polvi alkaa turvota, ota yhteyttä lääkäriin.
  • Ehkäise polvivaivoja ennalta ylläpitämällä lihaskuntoasi.

Asiantuntijana ortopedian, traumatologian ja kirurgian erikoislääkäri Panu Hirvinen, Lääkärikeskus Aava

Teksti: Tarja Västilä