Tavallinen migreenikohtaus on vaaraton, mutta sen oireet voivat olla voimakkaat. ”Kohtauksen kesto vaihtelee neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen ja pahimmillaan voimakas kipu ja oksentelu voivat aiheuttaa toimintakyvyn laskua”, sanoo neurologi Marja-Liisa Sumelahti.
Migreenikohtaus johtuu aivojen toiminnan muutoksesta, joka vaikuttaa hermojohtumiseen, välittäjäainetasoihin ja verisuonistoon. Tietyt ärsykkeet, kuten hajut, voimakkaat valot tai äänet ja naisilla kuukautiset voivat laukaista migreenikohtauksen.
Migreeni on pääasiassa aikuisten vaiva
Sumelahti toteaa, että migreeniä esiintyy useimmiten aikuisilla, joista siitä kärsii noin joka kymmenes. ”Migreeniä esiintyy useimmin naisilla. Kohtaukset alkavat harvoin varhaislapsuudessa, ja yli 60-vuotiailla kohtaukset ovat myös harvinaisia.”
Pienellä osalla kohtauksen saavista esiintyy ennen särkyvaihetta neurologisia oireita niin sanottuja auraoireita. Niistä tyypillisin on lyhytkestoinen silmien sahalaita, valovälke tai näkökentän sokeutumisoire. Auraoireiseen migreeniin on liitetty myös erittäin harvinainen aivoinfarktin riski. Tämän vuoksi aurallista migreeniä potevien henkilöiden tulisi välttää verenkiertosairauksien riskitekijöitä, joita ovat ylipaino, korkea verenpaine ja tupakointi.
Tietyillä sairauksilla on todettu yhteyttä migreenitaipumukseen. ”Migreeniin on liitetty alttius depressioon ja viimeaikaisissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitauteihin. Kroonistuneeseen migreeniin on liitetty unihäiriöitä, kuten uniapneaa ja unettomuutta”, Sumelahti sanoo.
Migreenin kanssa samanaikaisesti voi esiintyä muuta päänsärkyä, kuten niska-hartiaperäistä päänsärkyä tai purentaongelmiin liittyviä oireita. Sumelahti korostaa, että näiden tunnistaminen ja hoito on tärkeätä.
Ennakoivat oireet varoittavat
Tyypillinen migreenikohtaus on monivaiheinen. Esioireet saattavat alkaa tunteja ennen päänsärkyvaihetta. Niihin kuuluu ärtymystä, makeanhimoa ja haukottelua. Noin 15 prosentilla potilaista esioiretta seuraa alle tunnin kestävä auraoire. ”Näitä ovat esimerkiksi näköoireet, puuduttelu, kömpelyys tai vaikeus löytää sanoja. Oireet väistyvät särkyvaiheen alkaessa”, Sumelahti kertoo.
Kipu on yleensä toispuoleista ja alkaa hiljalleen voimistua. Jos pienikin rasitus lisää toispuoleista pään kipua ja samaan aikaan aistiherkkyys on lisääntynyt valoille, hajuille ja äänille, on kyseessä migreenikohtaus. Migreeni voi alkaa myös kallonpohjan kipuna.
Harvinaisia migreenioireita ovat monimuotoiset aivorunkotason oireet, kuten huimaus, kaksoiskuvat, korvien soiminen ja raajojen puutuminen ja kömpelyys. On olemassa myös halvausoireinen migreeni, mutta se on erittäin harvinainen.
Toimi mahdollisimman nopeasti
”Oireet ja kivun voimakkuus ovat yksilöllisiä ja ne olisi hyvä oppia tunnistamaan, koska varhaisessa vaiheessa otettu lääkitys tehoaa parhaiten. Käsillä pitäisi olla tehokas kohtauslääkitys, joka annostellaan kivun alkaessa. Siihen kuuluu riittävän suuri annos tulehduskipulääkettä, parasetamolia tai migreenin täsmälääke ja tarvittaessa pahoinvointilääke. Jos lääkkeenotto viivästyy, heikkenee hoitovaste”, Sumelahti sanoo.
Jos lääkkeen hoitovaste pettää tai jää riittämättömäksi, voi syynä olla lääkkeenoton viivästyminen tai riittämätön annos. Hoito-ohje pitää silloin tarkastuttaa lääkärillä.
Sumelahti kehottaa lepäämään kohtauksen aikana pimeässä, hiljaisessa ja viileässä huoneessa. ”Kohtaushoidon voi uusia kahden tunnin kuluttua ensimmäisen annoksen otosta.”
Poikkeava kohtaus on syy lähteä lääkäriin
Migreenikohtaukset toistuvat usein samankaltaisina. Jos migreeniin liittyy aiemmasta poikkeavia oireita, Sumelahti suosittelee lähtemään ensiapuun. ”Hälyttäviä oireita ovat esimerkiksi kohtauksen aikaiset halvausoireet tai muut neurologiset oireet. Lisäksi joskus hyväkin kotilääkintä pettää ja voimakasta kipua ja pahoinvointia joudutaan hoitamaan ensiavussa.”
Jos migreeniin on taipumusta, kohtauksia on vaikeaa välttää kokonaan. ”Silloin kannattaa välttää migreenille tyypillisiä altisteita kuten unenpuutetta, verensokerin laskua, alkoholia tai tupakkaa”, Sumelahti neuvoo.
Migreeniin on myös saatavissa estolääkkeitä respetillä. Sumelahti toteaa, että mikään niistä ei lupaa täydellistä migreenin estovaikutusta, mutta niillä voidaan lievittää tilannetta. ”Ne ovat päivittäin käytettäviä lääkkeitä, joita käytetään joko verenpaine-, mieliala- tai epilepsialääkeryhmistä lyhytkestoisesti. Botox-hoitoa käytetään kroonisessa migreenissä.”
Teksti Johanna Paasikangas-Tella
Kuva iStock
