Verenpaine voi olla monilla tavallista matalampi ilman, että siitä on mitään haittaa. Matalasta paineesta voi jopa olla hyötyä, sillä valtimotaudin vaara on silloin tavallista pienempi.
Verenpaine luokitellaan matalaksi silloin, kun yläpaineen painetaso on alle 100 mmHg. Tällöin alkaa usein esiintyä oireita, kuten heikkoa oloa, huimausta, huonovointisuutta, rintatuntemuksia (tykyttelyä) tai kylmänhikisyyttä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat riittävä nesteensaanti, säännöllinen syöminen, sokeritasapainosta huolehtiminen ja lepo. Kohtuullinen suolan lisääminen ravintoon voi myös auttaa. Iäkkäämpien kohdalla verenpaineen yläarvo tulisi olla vähintään 110 ja ala-arvo vähintään 70 mmHg.
Ikääntyneillä matalan verenpaineen syynä on usein jokin verisuonten tai sydämen sairaus
Melko yleistä on verenpaineen lasku ja huimaus esimerkiksi äkkiä seisomaan noustessa. Tällöin puhutaan ortostaattisesta hypotensiosta. Tämä johtuu siitä, että jäykistyneet valtimot eivät ehdi sopeutua riittävän nopeasti asennon muutokseen. Myös jotkin verenpainelääkkeet tai muut lääkkeet voivat johtaa verenpaineen laskuun äkillisesti seisomaan noustessa. Lisäksi matalaa verenpainetta voi esiintyä joidenkin harvinaisempien aineenvaihdunnan häiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan yhteydessä.
Asiaa voidaan selvittää mittaamalla verenpaine ensin makuulla sekä 1 ja 3 minuutin kuluttua makuulta nousemisen jälkeen. Jos pystyyn noustessa esiintyy huimausta ja verenpaine seistessä laskee noin 20 mmHg (elohopeamillimetriä) tai enemmän, huimaus johtuu todennäköisesti liian alhaisesta verenpaineesta.
