Kohonnut kolesteroliarvo yksinään ei ole syy aloittaa lääkehoitoa. Kohonnutta kolesterolia voi hoitaa terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla. Jos tupakoi, se kannattaa lopettaa pikaisesti. Kun kohonneen kolesterolin lisäksi on muitakin valtimotaudin riskitekijöitä, voidaan tarvita lääkehoitoa.

Valtimoita ahtauttavia sairauksia kutsutaan valtimotaudeiksi, ateroskleroosiksi. Kohonnut kolesteroli ahtauttaa suonia huomaamatta, sillä se ei aiheuta oireita tai tuntemuksia. Kohonnut kolesteroli yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa voi aiheuttaa valtimotauteja.

Valtimotaudissa verta kuljettavat suonet ahtautuvat, sillä verisuoniin muodostuu kolesterolikertymiä eli plakkia. Joskus puhutaan myös verisuonten kalkkeutumisesta, vaikka ahtauma ei aiheudu kalkista vaan kyse on pääasiassa kolesterolikertymistä. Plakki ahtauttaa valtimoa niin, että verenkierto häiriintyy. Tästä voi seurata valtimon tukkeutuminen ja sydän- tai aivoinfarkti tai raajojen kuolio.

Suurin osa sydän- ja verisuonisairauksista selittyy kolmella riskitekijällä: kohonneella kolesterolilla, kohonneella verenpaineella ja tupakoinnilla.

Omat riskitekijät on hyvä tunnistaa. Siten pystyy itse parhaiten vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen. Mittaa säännöllisesti verenpainetta, seuraa pulssiasi ja käy tarkastamassa kolesteroliarvot säännöllisesti, jotta tiedät onko riskisi kohonnut. Riskiä voi lisäksi itsekin kartoittaa FINRISKI-laskurilla ja tuloksesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa. 

Milloin kolesterolilääkitys aloitetaan?

Kolesterolilääkitys aloitetaan yleensä silloin, kun kohonneen kolesterolin lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat hyvin suuren riskin sairastua valtimotauteihin. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi muut sairaudet, kuten diabetes tai munuaisten vajaatoiminta. Kolesterolilääkitys aloitetaan myös aina esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin ja ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen. Perinnöllinen kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö, familiaalinen hyperkolesterolemia, FH-tauti on myös usein syy lääkehoitoon. Lääkitystä suositellaan myös, jos on todettuja valtimosairauden merkkejä, kuten valtimoiden ahtaumia tai katkokävelyä.

Lääkehoidon aloitus on aina yksilöllinen ratkaisu, josta potilas päättää yhdessä lääkärinsä kanssa.

Lääkehoidon tarpeellisuuteen liittyy siis kolesteroliarvon lisäksi valtimotaudin kokonaisriski, johon vaikuttavat muutkin valtimotaudin riskitekijät, varsinkin tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino. Riski nousee myös iän myötä.

Kohonneen kolesterolin lääkehoidossa käytetään:

Statiinit

Statiinit ovat eniten korkean kolesterolin ja veren korkeiden rasva-arvojen hoidossa käytetty lääkeryhmä. Ne estävät kolesterolin muodostumista maksassa. Maksa on elimistön kolesteroliaineenvaihdunnan tärkein elin, jossa kolesterolista valmistuu muun muassa ruoansulatukselle tärkeitä sappihappoja. Kun statiinien vaikutuksesta kolesterolia muodostuu vähemmän maksassa, solut ottava aiempaa enemmän kolesterolia verenkierrosta. Näin veren seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus ja LDL-kolesterolipitoisuus pienenevät. Hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuus nousee ja triglyseridipitoisuus pienenee. Kolesterolin tihkuminen verisuonten seinämiin vähenee ja jo syntyneet ahtaumat saattavat jopa kutistua.

Statiinien avulla voidaan vähentää esim. valtimosairaudesta johtuvien sydän- ja aivoinfarktien riskiä ja alaraajojen valtimotaudista aiheutuvien oireita, kuten kipua ja väsymystä. Statiineilla arvellaan olevan myös kolesterolista riippumattomia edullisia verisuonivaikutuksia: ne hillitsevät tulehdusta. Tulehdus on merkittävä tekijä verisuoniahtaumien kasvussa. Lisäksi statiinit parantavat verenkierron säätelyä.

Lue aiheesta lisää oppaastamme 'Kohonneen kolesterolin hoito'.

Lipidejä muuntavat lääkeaineet

Etsetimibi on tablettimuotoinen lääke, joka laskee kolesterolia vähentämällä kolesterolin imeytymistä suolistossa. Etsetimibiä voidaan käyttää statiinihoidon lisänä, jos kolesterolitasot ovat hyvin korkeat. Sitä voidaan käyttää myös yksinään silloin, kun statiinihoito ei sovi.

Evolokumabi on pistoslääke, joka vaikuttaa elimistön LDL-reseptorien määrää säätelevän proteiinin toimintaan. Näin LDL-kolesterolin määrä laskee. Sitä käytetään kuten etsetimibiakin silloin, kun valtimotaudin riski on hyvin suuri, ja statiineilla ei kolesterolitasoja saada riittävästi laskettua, tai jos ne eivät sovi.

Fibraatit

Fibraatit aktivoivat lipoproteiineja rasva- ja lihaskudoksissa, jolloin rasvahappoja irtoaa solujen käyttöön. Fibraatit pienentävät selvästi triglyseridipitoisuutta ja suurentavat HDL-kolesterolipitoisuutta. Niitä voidaan käyttää kun statiinit eivät jostakin syystä sovi potilaalle.

Resiinit eli sappihappoja sitovat lääkeaineet

Resiinit estävät sappihappoja imeytymästä, jolloin LDL-kolesterolipitoisuudet pienenevät kohtalaisen tehokkaasti. Resiinejä käytetään silloin, kun statiinilääkitys ei sovi potilaalle. Resiinien käytön ongelmia voivat olla vatsan turvotus ja ilmavaivat. Ne voivat myös häiritä muiden lääkkeiden ja vitamiinien imeytymistä. 

PCSK9-estäjät

PCSK9-estäjät estävät LDL-reseptorien hajoamista, jolloin toimivia reseptoreja jää sieppaamaan LDL-kolesterolia pois verenkierrosta. Näin veren LDL-kolesterolipitoisuus ja kokonaiskolesterolipitoisuus pienenevät tehokkaasti. PCSK9-estäjät vaikuttavat suotuisasti myös muihin lipoproteiineihin. Niitä voidaan harkita erityisen suuren riskin potilaille, joille statiinit eivät sovi tai joiden LDL-kolesterolipitoisuus ei pienene tavoitetasolle suurimmalla siedetyllä statiiniannoksella yhdistettynä etsetimibiin. Muista kolesterolilääkkeistä poiketen PCSK9-estäjät annetaan pistoksena ihon alle kerran tai kahdesti kuukaudessa.

PCSK9-estäjien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pistoskohdan ärtyminen ja ylähengitysteiden oireet.

Tietoa ja tukea kohonneen kolesterolin hoitoon

Kohonnut kolesteroli ei sinänsä rajoita elämää ja se on hoidettavissa oleva sairaus. Omahoidolla on suuri painoarvo, sillä hoito pohjautuu aina elämäntapojen muuttamiseen terveellisemmiksi.

Elämäntaparemontista voi tehdä oman hyvinvoinnin projektin. Oma hyvinvointi ja keho ovat tärkeitä juuri sinulle koko loppuelämäsi ajan. Siksi omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Elämäntaparemontti voi muodostua pitkän tähtäimen projektiksi. Usein onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan myös läheisten ymmärrystä ja tukea. Joidenkin täytyy tehdä suurempia muutoksia elämäntavoissaan kuin toisten.

Elämäntapoja on yleensä helpompi muuttaa terveellisiksi, kun ympärilläsi olevat ihmisetkin noudattavat samoja arvoja ja kannustavat muutokseen. Siksi läheisten tuki sekä sydänsairauksista vertaistukea jakavat tahot ovat tärkeitä jokaisen potilaan elämässä. Elämäntaparemontti voi olla yhteinen projekti läheistesi ja perheesi kanssa. Toisen kannustaminen käy automaattisesti, kun tavoitteena on yhteinen päämäärä.

On ymmärrettävää, että aina ei huvita liikkua ja herkut saattavat välillä maistua. Pieniä lipsumisia tulee aina, mutta silloin läheiset voivat motivoida jatkamaan ja auttaa saavuttamaan tavoitteen. Lipsumisten ei kannata antaa lannistaa, vaan tulee jatkaa siitä, mihin jäätiin. Vaikka lipsuisitkin jonakin viikonpäivänä, sinulla on silti jo kuusi onnistunutta päivää kohti terveellisempiä elämäntapoja.