Norovirus on perheissä sitkeä vieras – voiko vatsatautia välttää?

Oksennustauti on viheliäinen vitsaus, joka tarttuu myös pinnoilta ja on hankala torjua. Vatsatautikaudella ei kannata kuitenkaan antautua kokonaan vaan käyttää tarjolla olevia keinoja – aina jonkin tartunnan saattaa välttää.

Hoidossa tärkeintä on neste ja suolojen saanti. Päiväkotiin tai kouluun palaamisessa pitää jaksaa malttaa tovi.

Mitkä ovat yleisimmät vatsatauteja aiheuttavat virukset?

Yleisin vatsatautia aiheuttava virus on nykyään noro. Rotaviruksen merkitys ripulin ja oksennustaudin aiheuttajana on vähentynyt sen jälkeen, kun rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009. Rotavirustakin esiintyy edelleen, mutta se ei enää vie pikkulapsia sairaalahoitoon samaan tapaan kuin ennen. Kehitysmaissa rotavirus on edelleen pikkulapsille hengenvaarallinen.

Myös adenovirus voi aiheuttaa ripulia, samoin kuin astrovirus ja sapovirus.

Mitkä ovat noroviruksen ja rotaviruksen oireet?

Tyypillistä kummallekin virukselle on, että tauti alkaa oksentelulla ja jatkuu ripulilla. Lisäksi potilaalla on usein pahoinvointia ja vatsan kouristelua. Pientä lämpöäkin voi olla, mutta harvoin korkeaa kuumetta. Oireiden runsaus vaihtelee samankin viruksen sisällä. Aikuisilla noro aiheuttaa joskus vain yhden yön oksentelun, lapsella viikonkin taudin.

Vatsatautivirukset tarttuvat erittäin herkästi ihmisestä toiseen

Viruksia ei yleensä pysty erottamaan toisistaan pelkästään oireiden perusteella eikä se ole tarpeenkaan. Adenovirus eroaa muista vatsatautiviruksista siten, että se aiheuttaa myös hengitys- ja nieluoireita.

Miten norovirus ja muut vatsataudit tarttuvat?

Norovirus, kuten muutkin vatsatautivirukset, tarttuvat erittäin herkästi ihmisestä toiseen: paitsi suoraan eritteitä koskiessa ja ilman välityksellä myös pinnoilta. Norovirus voi tarttua myös ruuan ja juoman välityksellä.

Noron itämisaika on puolesta vuorokaudesta kahteen vuorokauteen, rotaviruksen pari vuorokautta ja adenoviruksen vielä sitä pidempi.

Miten vatsatauteja voi torjua?

Tärkein tapa pitää tartuntoja kurissa on hyvä käsihygienia. Pelkkä käsidesi tehoaa norovirukseen huonosti, joten parempi on pestä kädet saippualla ja vedellä ja kuivata ne huolellisesti.

Oksennukset ja muut eritteet siivotaan kotoa tarkkaan, ja myös ovenkahvat, valokatkaisijat ja vessa kannattaa puhdistaa vahvoilla puhdistusaineilla. Käytännössä paikkoja on kuitenkin vaikea siivota täysin kattavasti, ja koska virukset säilyvät pitkään elinkelpoisina, saattaa vatsatauti jyllätä pitkään esimerkiksi laitoksissa.

Tärkein tapa pitää tartunnat kurissa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta

Rotavirusta ehkäistään rokotteella, ja Tampereen yliopiston rokotustutkimuskeskuksessa on kehitetty myös yhdistelmärokote noroa ja rotaa vastaan. Yhdistelmärokote ei kuitenkaan vielä ole markkinoilla.

Miten ripuli- ja oksennustaudin oireita hoidetaan?

Virusten aiheuttamiin vatsatauteihin ei ole parantavaa lääkettä. Tärkein hoito on huolehtiminen elimistön nestetasapainosta, eli ripuloidessa ja oksentaessa menetetty neste pitää korvata juomalla. Jos oireet ovat vaikeat eikä lasta saa juomaan, nesteytys hoidetaan sairaalassa nenä–mahaletkulla tai tipalla, mikä tosin on harvinaista.

Juomaksi käy se mikä maistuu, esimerkiksi laimea mehu. Limsoja tai liian sokerisia mehuja sen sijaan kannattaa välttää.

Makeita limsoja ja sokerimehuja kannattaa välttää

Nesteen lisäksi elimistö tarvitsee suoloja eli natriumia ja kaliumia. Pelkkä ruokasuola ei riitä, vaan kaliumin saamiseksi lapselle voi yrittää tarjota esimerkiksi banaania tai maitotuotteita. Ruoaksi voi kuitenkin antaa mitä vain, mitä lapsi ylipäätään pystyy syömään.

Yksi hyvä tapa huolehtia sekä nesteen että suolojen saannista ovat apteekin ripulijuomat, jotka sisältävät sekä energiaa että suoloja nesteeseen sekoitettuna.

Voiko oksennustauti tai ripuli olla vaarallinen?

Vatsatauti voi muuttua vaaralliseksi riskiryhmillä, jos elimistö pääsee kuivumaan liikaa. Riskiryhmiin kuuluvat vanhukset erityisesti laitoksissa sekä aivan pienet vauvat. Vatsatauti voi olla vaaraksi myös, jos vastustuskyky on alentunut esimerkiksi sairauden tai vaikkapa syöpähoitojen takia. Perusterveelle lapselle tai aikuiselle vatsatauti ei kuitenkaan yleensä ole vaarallinen.

Nuoremmat eläkeikäiset sairastavat vatsataudin siinä missä muutkin terveet aikuiset. Sairaan lapsen voi siis viedä isovanhemmille hoitoon, jos on pakko, mutta kannattaa toki muistaa, ettei vatsatauti ole kiva tuliainen isovanhemmallekaan.

Mihin aikaan vuodesta vatsatautia esiintyy eniten?

Suurin huippu vatsataudeissa nähdään talvella ja alkukeväällä, vaikka toki viruksia liikkuu ympäri vuoden.

Yksi syy taudin talvipainotteisuuteen on se, että talvella eletään tiiviimmin sisätiloissa. Kesän auringossa ja lämmössä virukset eivät viihdy, ja ulkona kesälaitumien väljyydessä taudit myös tarttuvat huonommin.

Milloin vatsatautiin sairastunut lapsi tulee viedä lääkäriin?

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos lapsi ei jaksa lainkaan kiinnostua leikkimisestä ja yleisvointi on huono. Oksennusten ja ripuliulosteiden määräkin on hyvä ohjenuora: on eri asia, jos ripulia tulee kaksi kertaa kuin kymmenen kertaa päivässä.

Vatsatautia esiintyy eniten talvella ja alkukeväästä

Toki on selvää, että jo pelkkä syömättömyys saa lapsen väsymään ilman, että kyseessä olisi vielä vakava tilanne. Vointi kyllä korjaantuu heti kun ruoka alkaa mennä taas alas, eikä muutaman päivän olemattomasta syömisestä ole haittaa.

Jos perhe on juuri matkaillut ulkomailla, potilaalle nousee korkea kuume ja ripuli on veristä, lääkäriin on syytä mennä välittömästi. Kyseessä saattaa olla bakteerin aiheuttama vatsatauti.

Milloin vatsatautipotilaan voi päästää hoitoon tai kouluun?

Yleissääntö on, että kotona pitää pysyä taudin jälkeen kaksi oireetonta vuorokautta. Lapsilla löysävatsaisuus voi kuitenkin jatkua vielä jonkin aikaa taudin jälkeen, joten tärkeintä onkin, että vesiripuli ja oksentelu ovat ohi.

Miten noro- ja rotavirus eroavat bakteerien aiheuttamista vatsataudeista?

Taudin alkuvaiheessa viruksen ja bakteerin aiheuttamia vatsatauteja on mahdoton erottaa toisistaan oireiden perusteella. Suuri osa ulkomailtakin tulleista vatsataudeista voi olla noroa.

Jos kuitenkin vaivana on korkea kuume, yleisvointi laskee ja ripuli on veristä, pitää lääkäriin mennä heti. Riski bakteerivatsatautiin on sitä suurempi mitä eksoottisemmissa maissa on tullut matkailtua.

Asiantuntijana Erik Qvist, lastentautien erikoislääkäri, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy

Teksti: Jaana Tapio