Kuppi kahvia, aamupala ja vitamiinipilleri. Jonkinlaisen ravintolisän käyttö on monille ihmisille tuttu ja säännöllinen rutiini. Ravintolisiä ovat esimerkiksi erilaiset vitamiini-, kivennäisaine- ja rasvahappovalmisteet, kuten monivitamiini- ja kalsiumtabletit sekä kalaöljykapselit.
Lainsäädännön näkökulmasta ravintolisät ovat elintarvikkeita, joita nautitaan pieninä annoksina, kuten tabletteina, kapseleina, tippoina tai jauheina. Näin kertoo vanhempi rekisteröintiasiantuntija Pia Karjalainen tutkimuspalveluyritys Medfilesin elintarvike- ja ravitsemustiimistä.
”Ravintolisien tarkoitus on täydentää ruokavaliota, eikä niillä tulisi korvata monipuolisia ja tasapainoisia ruokatottumuksia. Tämä tieto täytyy kertoa kuluttajille myös ravintolisien tuotepakkauksissa ja muussa markkinoinnissa”, Karjalainen sanoo.
Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan – vitamiini ei ole lääke
Vaikka monet ravintolisät muistuttavat ulkonäöltään lääkkeitä, ne eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, eikä niitä saa markkinoida lääkkeellisillä väitteillä. On kiellettyä väittää, että ravintolisää käyttämällä voisi ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia.
Lainsäädännössä määritellään muutenkin tarkkaan, mitä ravintolisistä saa ja pitää kertoa ja millaisin väittein niitä voi markkinoida. Kerrotun tiedon tulee olla totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Vastuu tiedon oikeellisuudesta on ravintolisiä valmistavilla ja markkinoivilla yrityksillä.
Ravintolisistä ei saa sanoa, että niitä käyttämällä voisi ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia.
”Pakkausmerkinnöissä annettavia pakollisia tietoja ovat esimerkiksi ainesosaluettelo sekä tuotteen sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä suositellussa päiväannoksessa”, Karjalainen kertoo.
Vain hyväksyttyjä terveysväitteitä saa käyttää
Ravintolisien markkinoinnissa on mahdollista hyödyntää myös EU:n ravitsemus- ja terveysväitteitä, jos edellytykset väitteen käytölle täyttyvät. Ravitsemus- ja terveysväitteet ovat yhteisiä koko EU:n alueella ja niitä koskee yhteinen lainsäädäntö. Vain hyväksyttyjä väitteitä saa käyttää.
Ravitsemusväitteen avulla voidaan kertoa ravintolisän hyödyllisestä ravintosisällöstä, esimerkiksi siitä, että se sisältää kalsiumia. Jotta väitettä saa käyttää, ravintolisän päiväannoksesta pitää saada vähintään 120 milligrammaa kalsiumia.
Terveysväitteen avulla voidaan kertoa ravintolisän terveyshyödyistä. Väite ”kalsium on tarpeellinen luuston pysymiselle normaalina” on yksi esimerkki hyväksytystä terveysväitteestä. Kaikki hyväksytyt terveysväitteet on listattu EU:n rekisteriin, joka on julkinen ja kenen tahansa tutkittavissa.
Terveysväitteiden käytölle on tarkat ehdot
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi kaikkien terveysväitteiden taustalla olevan tieteellisen tutkimusnäytön. EU-komissio hyväksyy ESFA:n arvioinnin perusteella käyttöön terveysväitteet, joilla on vahva tieteellinen näyttö tukenaan.
Ehdot väitteiden käytölle ovat tiukat. On esimerkiksi kiellettyä väittää, että ravintolisän käyttämättä jättäminen aiheuttaisi haitallisia seurauksia. Puutosoireisiin viittaaminen on kiellettyä, eikä markkinoinnissa saa hyödyntää lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen suositusta tietyn ravintolisän käytöstä. Tarkkojen sääntöjen tärkein tavoite on kuluttajien suojelu.
Ravintolisien laadun, turvallisuuden ja markkinoinnin päävastuu on aina yrityksellä itsellään. Ravintolisien valmistuksen ja markkinoinnin valvonnasta vastaavat Suomessa Ruokavirasto, kunnalliset terveystarkastajat ja Tulli. Tulli voi evätä maahantuonnin esimerkiksi ravintolisiltä, joiden pakkausmerkinnöistä löytyy kiellettyjä lääkkeellisiä väitteitä.
Tarkkana netissä – liian hyvää ollakseen totta?
Valvonnasta huolimatta kuluttajan kannattaa olla valppaana varsinkin silloin, kun hän etsii ravintolisistä tietoa sosiaalisesta mediasta tai netissä surffailemalla. Kaikki eteen tuleva tieto ei välttämättä ole asianmukaista, vaan joskus ravintolisien vaikutuksista esitetään hurjiakin lupauksia.
”Hälytyskellojen pitäisi soida, kun väitteet vaikutuksista ovat liian hyviä ollakseen totta”, Karjalainen neuvoo.
Varuillaan kannattaa olla myös silloin, jos nettisivustolla ei kerrota ravintolisän tarkkoja koostumustietoja tai myyjän yhteystietoja, eikä tietoa löydy lainkaan suomeksi tai ruotsiksi.
Sosiaalisen median hyvinvointivaikuttajakaan ei saa sanoa ravintolisistä ihan mitä tahansa.
Sosiaalisen median hyvinvointivaikuttajakaan ei saa sanoa ravintolisistä ihan mitä tahansa. Jos ravintolisiä markkinoiva yritys tekee kaupallista yhteistyötä somevaikuttajan kanssa, ravintolisistä voi kertoa vain faktoja, jotka ovat linjassa lainsäädännön kanssa.
”Jos kuluttaja havaitsee jonkin räikeän väitteen, hän voi olla yhteydessä kunnalliseen terveystarkastajaan, joka ottaa asian hoitoonsa”, Karjalainen kertoo.
Orionin logo on lupaus laadusta ja luotettavuudesta
Orionilla ravintolisistä annettava tieto nähdään keskeisenä osana tuotteiden laatulupausta. Kehittämispäällikkö Maria Hankela Orionilta kertoo, että ravintolisiä koskevan lainsäädännön huomioiminen on monimutkainen kokonaisuus, joka varmistetaan tuotekehityksessä ja markkinoinnissa monesta näkökulmasta. Ravintolisien suunnittelu- ja kehitystyössä ovat mukana Orionin turvallisuus- ja laatuorganisaatio sekä lääketieteellinen organisaatio.
”Kerromme ravintolisistämme tietoja, jotka ovat sallittuja ja totuudenmukaisia, mutta myös selkeitä ja riittäviä. Esimerkiksi tuotteen koostumuksesta ja siinä käytetyistä vitamiinimuodoista haluamme antaa kuluttajille jopa enemmän tietoa kuin lainsäädännössä vaaditaan.”
Hankelan mukaan Orion haluaa välittää ravintolisistä mahdollisimman tarkkaa tietoa, sillä se on osa hyvää asiakaspalvelua.
”Meillä on lisäksi henkilökuntaa vastaamassa kysymyksiin, jos ihmisillä on tuotteista lisätiedon tarvetta. Käymme mielellämme keskustelua”, Hankela sanoo.
6 faktaa vitamiinien ja muiden ravintolisien markkinoinnista
- Ravintolisät rinnastetaan lainsäädännössä elintarvikkeisiin.
- Ravintolisien tarkoitus on täydentää ruokavaliota, mutta niillä ei voi korvata monipuolisia ruokatottumuksia.
- Ravintolisien markkinoinnissa voidaan hyödyntää EU:n hyväksymiä ravitsemus- ja terveysväitteitä, kun käytön ehdot täyttyvät.
- EU:n hyväksymät terveysväitteet perustuvat vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön.
- Ravintolisiä ei saa markkinoida lääkkeellisillä väitteillä: niillä ei voi ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia.
- Varovaisuus on tarpeen, kun väitteet ravintolisän vaikutuksista ovat liian hyviä ollakseen totta.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
