Unihäiriöt, väsymys, kivut, vatsavaivat, ympäristötekijöille herkistyminen tai muut oireet ovat voimakkaita ja haittaavat elämää. Oireita on ehkä tutkittu paljon, mutta lääketieteellistä syytä ei ole löytynyt.

Neurologi Markku Sainio HUS:n toiminnallisten häiriöiden poliklinikalta sanoo, että oireet ovat todellisia ja ne on syytä hoitaa.

”Toiminnallisesta häiriöstä on kyse silloin, kun oireille ei löydy selitystä tai kun oireet eivät ole suhteessa löydöksiin, vaan ovat voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin lääketieteellisten löydösten perusteella olettaisi.”

Vatsa jännityksestä sekaisin

Toiminnallisista oireista on kokemusta joskus kaikilla. Esimerkiksi kun vatsa menee sekaisin ennen jännittävää tapaamista tai esiintymistä, taustalla ovat hermoston ohjaustoiminnot. Ne valmistelevat elimistöä haasteisiin ja kohtaamaan kuormitus.

Sainio kertoo, että joskus nämä ohjaus- tai suojaustoiminnot toimivat liiankin tehokkaasti. Silloin normaalit elimistön vasteet ovat voimakkaita ja oireet haittaavia. Toiminnalliset oireet ovat osaltaan mukana kaikissa sairauksissa, ja toisaalta toiminnallinen oire voi esiintyä ilman sairautta.

”Toiminnalliset häiriöt ovat pitkäaikaisia. Ydinmekanismi on se, että tietyt asiat, tuntemukset tai oireet saavat uhkatulkinnan tai -merkityksen. Näin syntyy hermoston kautta suojaustoimintoja tarpeettomasti, ja kärpäsestä tulee härkänen.”

Ihminen saattaa alkaa välttää ympäristöjä tai tilanteita, joissa on aikaisemmin ilmaantunut tai hän olettaa ilmaantuvan oireita. Tällainen välttämiskäyttäytyminen rajoittaa elämää ja vahvistaa aivojen tulkintaa, että kyseinen tilanne tai ympäristö on uhkaava.

Selitys toiminnallisten häiriöiden oireille auttaa eteenpäin

Toiminnallisen häiriön laukaisijana voi olla mikä tahansa kuormittava tekijä, trauma, ajankohtainen tai pitkäkestoinen stressi tai sairaus. Keskushermosto ikään kuin herkistyy haittaa merkitseville aistimuksille ja alkaa reagoida voimakkaasti tavanomaisiinkin ärsykkeisiin.

Kun kokemukselle tai aistimuksille syntyy keskushermostossa kielteinen tai uhkaava sisältö, ihminen alkaa valmistautua vaaraan.

Lisämunuaiskuori erittää stressihormoneja, jotka yhdessä huolen ja pelon sekä ympäristöstä tehtyjen tulkintojen kautta synnyttävät toiminnallisen oireen. Oireet pitävät yllä keskushermoston reaktiivisuutta. Syntyy itseään vahvistava noidankehä.

Markku Sainio kertoo, että toiminnallisten häiriöiden poliklinikan potilaat ovat usein iloisia ja helpottuneita kuultuaan, että heidän oireidensa taustalla onkin hyvänlaatuinen mekanismi, johon voi itse vaikuttaa. Potilasta autetaan tunnistamaan altistavat, laukaisevat ja oireita ylläpitävät tekijät.

”Vastaanotolla tärkein ’hoito’ on lääketieteellinen ja fysiologinen selitys oireille myös silloin, kun kyse ei ole sairaudesta.”

Lievemmissä tapauksissa potilasta auttaa jo tieto siitä, miten tämä mekanismi toimii, jolloin he voivat itse tehdä töitä oman hermoston reaktiivisuuden vähentämiseksi. Aivojen syvien selviämisestä huolehtivien osien toimintaan voi vaikuttaa muun muassa hengityksen, rentoutuksen ja tarkkaavuuden hallinnan harjoitteilla sekä reflektoimalla ja oivalluksin. Keskustelut, nettiterapia ja harjoitteluohjelmat voivat auttaa.

Erilaisten oireiden kanssa on kuitenkin aina syytä hakeutua ensin terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Markku Sainio sanookin, että potilaan oireet on syytä hoitaa, mutta toipuminen alkaa, kun oireiden uhkamerkitys vähenee ja ne nähdään aivojen epätarkoituksenmukaisen voimakkaina suojatoimina.

Teksti: Pirkko Koivu