Mitä aivosumu tarkoittaa?

Olo on väsynyt, on vaikea keskittyä, muistikin pätkii – tuntuu kuin maailmaa katselisi sumuverhon takaa.

Ei ihme, että aivosumu-sana on löytänyt tiensä arkikieleen kuvaamaan olotilaa, jossa ajatus ei kerta kaikkiaan kulje. Lääketieteellinen termi se ei kuitenkaan ole.

”Potilaat puhuvat aivosumusta, lääkärit eivät. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kyse ole todellisesta vaivasta. Lääkärin pitää oppia tulkitsemaan, mitä potilas aivosumulla tarkoittaa”, sanoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.

Aivosumu on yleisoire, joka liittyy moniin vaivoihin

Aivosumusta puhuttaessa haasteena on se, että oireet voivat liittyä hyvin moneen vaivaan. Kyse on myös aina subjektiivisesta kokemuksesta, jota ei voi todentaa mittauksilla tai kuvauksilla.

Taustalla voi olla esimerkiksi stressiä, työuupumusta, masennusta, pitkään jatkunutta väsymystä, anemiaa, matalat rauta-arvot tai kilpirauhasongelmia. Moni kokee aivosumuoireita myös esimerkiksi vaihdevuosien yhteydessä.

Usein jo tieto siitä, että aivosumun taustalla ei ole mitään sairautta, auttaa kohentamaan oloa

Koskinen muistuttaa, että sumuinen olotila on merkki aivojen toimintahäiriöstä, mutta harvoin aivosairaudesta, toisin kuin moni pelkää.

”Kyse on siitä, että aivot ovat kuormittuneet. Tunne siitä, ettei jaksa, on aina totta, mutta useinkaan se tarkoita mitään vakavaa tai sellaista, mitä ei voisi hoitaa.”

Aivosumun oireet voivat johtua arjen stressistä

Lääkärin on tärkeää selvittää, mitä muita oireita potilaalla aivosumun ohella on. Tämän perusteella hän arvioi, onko syytä epäillä sairautta ja tarkistaa esimerkiksi rauta-, hemoglobiini- ja kilpirauhasarvot.

Välillä potilaan pitää myös hyväksyä se, että selkeää lääketieteellistä selitystä ei löydy.

”Silloin pitäisi keskittyä siihen, millaista arki on: onko kuitenkin niin, että nukkuu liian vähän, aikataulut ovat liian tiukat, onko muuta stressiä tai vaikkapa läheisen sairautta. Ne kuuluvat normaaliin elämään – kuten sekin, että joskus vaan väsyttää työpäivän jälkeen ja toisinaan herätessäkin, eikä kyse ole sairaudesta”, Koskinen muistuttaa.

Toisaalta usein jo tieto siitä, että aivosumun taustalla ei ole mitään sairautta, auttaa kohentamaan oloa.

”Kun huoli sairaudesta poistuu, lievenee myös stressi. Stressi itsessään voi pitkittyneenä aiheuttaa jaksamattomuutta.”

Aivosumun yhdistäminen koronaan voi johtaa harhaan

Aivosumusta on puhuttu paljon erityisesti koronan yhteydessä.

”Aivosumulla ihmiset viittaavat siihen, että korona olisi mennyt aivoihin ja tilanne olisi erityisen vakava. Korona on niin vakava kuin se on, mutta ei sumuinen olo tarkoita sitä, että sairaus olisi aivoissa”, Koskinen painottaa.

Sumuisuudessa on ennen kaikkea kyse siitä, että yleiskunto on koronan jäljiltä heikko ja siksi olo jaksamaton, aivan kuten minkä tahansa tulehdustaudin jälkeen. Koskisen mielestä tässä ajassa korostuu liikaa ajatus siitä, että kun sairaus iskee, otetaan pilleri – ja taas jaksaa.

Säännöllinen elämäntapa edistää aivoterveyttä

”Aiemmin oli itsestään selvää, että jos on sairastanut vaikka keuhkokuumeen tai aivoinfarktin, niin eihän sitä heti jaksa. Koronankin yhteydessä on todettu, että suurin osa oireista korjaantuu puolessa vuodessa, kun pikkuhiljaa palailee normaaliin elämään”, hän sanoo.

Keskeisenä haasteena voikin olla juuri se, että nykyään monien on vaikea myöntää, ettei vaan jaksa tavalliseen tapaan. Tarvitaan jokin selitys sille, miksi olo ei olekaan ihan skarppi ja pystyvä, jotta se olisi hyväksytympää.

Säännöllinen elämä on aivoterveyden perusta

Jos aivosumuoireet kertovat ennen kaikkea aivojen kuormittumisesta, miten kuormaa sitten voisi keventää?

”Aivoterveyttä edistää se, että pyrkii nukkumaan säännölliset unet ja myös syömään säännöllisesti sekä monipuolisesti eikä liian raskaasti. Silloin vähentää paitsi aivojen tarpeetonta kuormitusta myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, jotka myös voivat aiheuttaa jaksamattomuutta”, Mika Koskinen sanoo.

Kaiken kaikkiaan hän painottaa säännöllisyyden merkitystä aivojen terveydelle.

”Moni elää hyvin epäsäännöllistä elämää, ja sen tiedetään itsessään aiheuttavan väsymystä ja stressiä sekä olevan uhka aivoterveydelle. Riski sairastua aivo- ja sydäninfarktiin on tällöin suurempi.”

Lähde: Kognitiiviset oireet työelämässä -opas, Neuroliitto (2021)

Teksti: Sanna Jäppinen