Yleensä närästyksen syynä on väljä ruokatorven alasulkija. Mahalaukku erittää suolahappoa, joka aiheuttaa ärsytystä noustessaan ruokatorveen. Pitkään kestänyt happaman mahanesteen takaisinvirtaus voi johtaa ruokatorven tulehdukseen.

Milloin kyseessä on refluksitauti?

Jos närästystä ilmenee useammin kuin kahdesti viikossa ja se häiritsee päivittäisiä toimia, voidaan epäillä refluksitautia. Hoitamattomana toistuva mahahapon nousu ruokatorveen ärsyttää ja vaurioittaa ruokatorven herkkää limakalvoa, minkä seurauksena ruokatorvi voi haavautua ja tulehtua. Ajoittaisen närästyksen takia ei kannata hakeutua lääkäriin, koska sitä voidaan hoitaa kotikonstein ja itsehoitolääkkeillä. Jos toistuva oire tulee ensimmäisen kerran yli 50-vuotiaana, on syytä mennä lääkäriin. Krooninen eli pitkäaikainen refluksitauti voidaan todeta tekemällä mahalaukun tähystys eli gastroskopia. Samalla voidaan tutkia ruokatorven kunto. Refluksitautiin on olemassa lääkehoito. Vaikeimmissa tapauksissa hoitavan lääkärin kanssa voidaan miettiä muita hoitokeinoja.

Miten närästyksen syitä voidaan selvittää?

Närästyksen syitä voidaan selvittää tarkemmin mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla, jossa selvitetään ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen kunto.

Näin hoidat närästystä