Silmien vetistys ulkona pakkasessa ja sieltä sisälle tullessa on tuttua monelle. Usein kyseessä on silmien kuivuminen, joka olisi hoidettavissa. ”Vetistys kertoo siitä, että kyynelneste ei riitä pitämään silmää kosteana. Kuiva silmä ärtyy helposti, ja silloin tulee myös ärsytyseritystä”, sanoo silmätautien erikoislääkäri Osmo Kari.

Kuivasilmäisyys johtuu siitä, että kyynelnesteen eritys on vähentynyt tai sen koostumus muuttunut niin, ettei silmän pinta pysy kosteana räpäytysten välillä. Vaikka kyyneleritys olisi normaali, kyyneleen huono pintajännitys voi aiheuttaa kyynelfilmin hajoamisen alle 10 sekunnin, mistä seuraa kuivumisoireita. Kirvely, rähmiminen, roskan tuntu ja vetistäminen saattavat kaikki johtua silmien kuivumisesta.

Kuivasilmäisyyttä tuovat mukanaan monet sairaudet, kuten sidekudossairaudet, diabetes ja reumasairaudet sekä allergiat ja lääkitykset. ”Kuivasilmäisyyttä on lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa. Kaikkiin näihin liittyy myös tulehdus”, Kari toteaa.

Kylmä, kuuma ja tuuli kiusaavat silmiä

Talvi rasittaa muutenkin kuivia ja helposti ärtyviä silmiä monin tavoin. Kova pakkanen, voimakas tuuli ja kirkas auringonvalo laittavat silmät koville ulkona, ja ilmastointi ja kuivattava sähköpatterilämmitys sisällä. Lisäksi ahkera näyttöpäätteen tuijottaminen vähentää räpyttelyä ja siten kuivattaa silmiä edelleen.

Kari neuvoo useita helppoja kotikonsteja, joilla silmien hyvinvointia voi lisätä. ”Ulos lähtiessä voi laittaa silmätippaa, ja esimerkiksi hiihtolenkeillä olisi hyvä suojata silmiä viimalta suojalaseilla. Sisällä ei kannata pitää ilmastointia kovalla, eikä lämpötilaa turhan korkealla. Mitä lämpimämpää sisällä on, sitä kuivempaa ilma on.”

Saunaan mennessä kuivasilmäisen on hyvä myös laittaa tippaa silmään. ”Viisasta olisi välttää kaikkein kuumimpia lämpötiloja ja ottaa mieluummin miedot ja kosteat löylyt”.

Löydä itselle sopivimmat tipat

Kuivasilmäisyyden hoitoon on saatavilla monenlaisia valmisteita, joista sopivimmat löytyvät usein kokeilemalla. Valmisteiden olisi hyvä olla säilöntäaineettomia ja uutta valmistetta kannattaisi ensin kokeilla vain toiseen silmään.

Joskus silmätippa ei auta tai jopa ärsyttää silmää. Jos itsehoitovalmisteet eivät tuo helpotusta tai oireet ovat vakavat, kannattaa lähteä silmälääkäriin. ”Moni tulee vastaanotolle vasta siinä vaiheessa, kun on kokeillut jo monta itsehoitovalmistetta. Usein apu kuitenkin löytyisi nopeammin, kun silmät tutkittaisiin kunnolla. Lievistäkään oireista ei kannata kärsiä tarpeettomasti”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa maltista myös muiden itsehoitotuotteiden suhteen. ”Esimerkiksi antihistamiinit aiheuttavat silmien kuivumista. Tulisi muistaa, että kaikki itsehoitotuotteet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Pitkäaikaisemmasta käytöstä tulisi aina keskustella lääkärin kanssa.”

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella