Siitepölyallergia tilanne 2020

Siitepölykausi alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin lauhan sään vuoksi. Kaukokulkeutumia tuli Etelä-Euroopasta heti vuoden alussa. Ensimmäiset kukkivat pähkinäpensaat havaittiin Etelä-Suomessa tammikuun puolivälin jälkeen, kun normaalisti lepän ja pähkinäpensaan kukinta alkaa vasta maalis-huhtikuussa.

Siitepölytiedotteita seuratessa tulee huomioida, että siitepölyn määrät vaihtelevat paikallisesti. Suomi on pitkä maa ja kun esimerkiksi lepän kukinta päättyy Etelä-Suomessa, se jatkuu vielä maan keskiosissa ja aloittaa vasta matkansa maan pohjoisosiin. Huhtikuun sateinen sää on laskenut ilman siitepölymääriä. Koivun siitepölymäärän on ennustettu jäävän tänä vuonna vähäisiksi.

Mikä aiheuttaa siitepölyallergiaa?

Yleisimmät siitepölyallergiakasvit ovat pähkinäpensas, leppä, koivu, heinä ja pujo. Eniten siitepölyallergian oireita Suomessa aiheuttaa koivu. Suurin osa koivun siitepölylle herkistyneistä saa oireita myös pähkinäpensaan ja lepän siitepölystä. Puuvartisilla kasveilla vuosivaihtelu on selkeää, joten siitepölyn määrä voidaan niillä ennustaa melko tarkasti.

Heinien kukinta-aika on kesä-elokuussa. Suomessa noin 40 heinälajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Pujon kukinta alkaa heinä-elokuussa. Pujoallerginen voi saada oireita myös muista mykerökukkaisista kasveista kuten päivänkakkaroista ja voikukista.

Mitä oireita siitepölyallergia aiheuttaa?

Siitepöly aiheuttaa allergisella nuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tukkoisuutta, joskus myös yskää ja hengityksen vinkumista. Lisäksi silmät saattavat punoittaa, kutista ja kirvellä. Joillakin allergisilla siitepöly saattaa aiheuttaa myös väsymystä ja ihottumaa.

Siitepölyallergia voi heikentää myös keskittymiskykyä ja tekee olosta vetämättömän. Vaikea siitepölyallergia rajoittaa myös ulkoilua.

Miten allergiaoireita helpotetaan?

Siitepölyallergian hoidossa on hyvä muistaa, että se tulisi mieluiten aloittaa jo ennen oireiden ilmaantumista, pari viikkoa etukäteen.

Apteekissa myytävät nenäsuihkeet, silmätipat sekä antihistamiinitabletit hoitavat allergian oireita. Antihistamiinivalmisteita on erilaisia, ja itselle sopivin löytyy kokeilemalla. Jos oireet ovat voimakkaita tai antihistamiinilääkkeet eivät auta, ota yhteyttä lääkäriin.

Nenän kutinaan, vuotamiseen ja aivasteluun on saatavilla nenäsuihkeita, joita käytetään kuurimaisesti koko altistuskauden ajan. Silmäoireita lievittävien silmätippojen käyttö tulisi aloittaa jo ennen allergiakautta ja sitä tulisi jatkaa koko kauden ajan.

Allergiaoireita voi helpottaa myös kotikonstein; huolehdi siivouksesta säännöllisesti ja pyyhi pölyt nihkeällä, älä tuuleta petivaatteita tai kuivata pyykkiä ulkona siitepölyaikana ja huuhtele hiukset ennen nukkumaanmenoa.

Hankaliin siitepölyallergian oireisiin voi harkita myös siedätyshoitoa. Sen teho kestää useita vuosia ja osa pääsee hoidon jälkeen lääkkeistä kokonaan eroon. Lue 11-vuotiaan Jonnan tarina siedätyshoidosta.

Allergiaoireita ei pidä sekoittaa flunssaan. Esimerkiksi flunssan oireisiin tarkoitetut nenäsuihkeet kuivattavat limakalvoja ja saattavat jopa pahentaa allergiaoireita.

Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Turun yliopiston Norkko-palvelu