Influenssa

Influenssaan sairastuu vuosittain noin 10 prosenttia väestöstä. Lapset levittävät virusta eniten, joten lasten rokottaminen suojaa myös muuta väestöä.

Mitä eroa on flunssalla ja influenssalla?

Influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus muistuttaa oireiltaan tavallista flunssaa. Influenssa on kuitenkin tavallista kausiflunssaa eli nuhakuumetta pitkäkestoisempi ja oireiltaan voimakkaampi.

Taudit on vaikea erottaa toisistaan etenkin lapsilla, jotka ovat usein myös nuhaisia. Vakavien oireiden taustalla saattaa olla jokin muu tauti.

Mitkä ovat influenssan oireet?

Influenssan oireet ovat kuten tavallisessa flunssassa, mutta voimakkaammat. Myös jälkitaudit voivat olla ikäviä.

Yleisimpiä influenssan jälkitauteja ovat poskiontelontulehdus ja keuhkokuume. Lapsilla yleisin jälkitauti on korvatulehdus, johon influenssan seurauksena sairastuu 40 prosenttia alle 3-vuotiaista.

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä pisara- tai kosketustartuntana mutta myös aerosolitartuntana ilman välityksellä. Ahkerasta käsien pesemisestä on osittain apua influenssan torjunnassa, mutta ilmassa leijuviin viruksiin se ei tehoa.

Miten influenssaa hoidetaan?

Tehokas keino ehkäistä influenssa on ottaa kausi-influenssarokote. Rokotetta suositellaan ja se on ilmainen 6–35 kuukauden ikäisille lapsille, yli 65-vuotiaille sekä riskiryhmiin kuuluville potilaille, joilla on jokin tartunnalle altistava sairaus tai lääkitys.

Jatkuvan suojan takaamiseksi rokote on otettava vuosittain.

Jos influenssa iskee, sitä voi hoitaa kotona lepäämällä kuten tavallista flunssaa.

Influenssaan on saatavilla myös lääkkeitä. Kun lääkehoito aloitetaan riittävän aikaisin, tauti lyhenee ja jälkitaudit pystytään estämään.