Kipu on yleisin tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen syy. Lähes jokainen meistä on joskus kokenut jonkinasteista kipua.
Kipu on krooninen, jos se kestää kauemmin kuin sen aiheuttama kudosvaurio, eli muutamia kuukausia. Suomalaisista noin kolme prosenttia kärsi vaikeista kroonisista kivuista. Tuki- ja liikuntaelinten kiputilat ovat tyypillisimmin pitkäaikaisia.
Krooniset kiputilat voidaan luokitella kolmeen eri tyyppiin:
Pitkäkestoinen voimakas kipu heikentää elämänlaatua. Kroonista kipua on usein hankalampi hoitaa kuin akuuttia kipua. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kipu ei olisi todellista – sen syitä vain ei välttämättä osata vielä löytää.
Kudos- tai hermovaurio johtaa krooniseen kipuun vain osalla ihmisistä. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla ainakin akuutin kivun voimakkuus, tulehdusreaktion suuruus ja yksilölliset, geneettiset erot kipua välittävien järjestelmien rakenteessa. Kroonisesta kivusta paranemista voivat hidastaa myös psykologiset tekijät, esimerkiksi masennus.
Kroonisesta kivusta kärsivän ihmisen on hyvä tiedostaa, että harvoin yksistään lääketieteelliset keinot ovat avuksi. Oma aktiivisuus ja hyvä vertaistuki voivat olla suureksi avuksi elämänlaadun parantamisessa.