Itä-Suomen yliopiston anestesiologian professori Hannu Kokin mukaan elämään kuuluu jonkin verran kipua, mutta turhaa kärsimystä täytyy välttää. ”Kipuun tulee puuttua nopeasti ja se täytyy hoitaa kunnolla.”

Lapsen kipua vaikea paikantaa

Pienen lapsen kivun tunnistaminen ja paikantaminen on vaikeaa, jos lapsi ei osaa vielä puhua tai ilmaista, mistä pahaolo johtuu. Toisinaan on vaikea erottaa kipua muusta epämukavuudesta, Kokki toteaa. ”Usein vanhemmat osaavat kuitenkin päätellä itkun sävystä, onko lapsella tavallinen hätä vai johtuuko itku kivusta.”

Kokki on tutkimustyössään perehtynyt lasten anestesiologiaan, leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon ja toipumiseen sekä lapsilla käytettävien kipulääkkeiden kliiniseen farmakologiaan. Pienten lasten kipua arvioidaan professorin mukaan havainnoimalla: raapiiko lapsi sormillaan korvaansa vai piteleekö hän mahaansa?

Lapsen kivunhoidon voi tiivistää seuraavaan ohjeeseen: jos kivusta on lapselle haittaa, sitä on lievitettävä. "Elämään kuuluu jonkin verran kipua, mutta turhaa kärsimystä täytyy vältää", Hannu Kokki toteaa. Hänen mukaansa kipuun tulee puuttua nopeasti ja se täytyy hoitaa kunnolla.

"Kivunhoito on tärkeää, jotta kiputilat eivät pitkity. Lapsen pitkäaikaisen kivun juuret saattavat johtaa huonosti hoidettuun akuutin vaiheen kipuun", Kokki sanoo. "Kipuun on aina reagoitava, jos siitä on lapsen elämässä selkeää haittaa. Kipu voi esimerkiksi häiritä nukkumista, koulunkäyntiä tai harrastuksia. Jos lapsi ei pysty tekemään kivun takia samoja asioita kuin tavallisesti, kivun syy pitää selvittää ja kipu pitää hoitaa."

"Perusperiaate on se, että jos aikuinen kokee tietyssä tilanteessa kipua, on syytä olettaa, että vastaava tapahtuma aiheuttaa kipua myös pienelle lapselle. Jos esimerkiksi sormet jäävät oven väliin, niin lapsi kuin aikuinenkin tuntee kipua ja tarvitsee kivunlievitystä", Kokki sanoo.

Kivun taustalla oltava selkeä syy

Lapsen lievää kipua tulee hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömillä keinoilla. Jos siitä ei ole apua, voi lapselle antaa kipulääkettä. ”Jos lapsi on perusterve ja kivulle löytyy selkeä syy, kuten hampaiden puhkeaminen tai rokotusreaktio, kipulääkkeen käyttö on kohtuullisen turvallista”, Kokki toteaa.

Kun esimerkiksi korvakierteestä kärsinyt lapsi herää yöllä itkemään, syynä on todennäköisesti kipu korvassa. Hänelle voi Kokin mukaan antaa kipulääkkeen tai korvapuudutetta, mutta seuraavana päivänä on käytävä lääkärissä varmistamassa kivun syy

Kylmähoitokin käy lapselle

Jos lapsen nilkka nyrjähtää tai kyynärpäähän sattuu, ensin kannattaa turvautua kylmähoitoon: laittaa kylmäpussi tai pakastevihannespussi kipeän kohdan päälle. Kylmäpussia ei tule panna suoraan ihoa vasten, vaan väliin on hyvä jättää kangasta. "Kylmähoito on yhtä sopiva kivunlievitysmenetelmä niin aikuiselle kuin lapsellekin", Kokki sanoo.

Kipulääkettä ei alle kolmen kuukauden ikäiselle lapselle

Kokki muistuttaa, että alle kolmikuukautisen lapsen kipua ei tule hoitaa lääkkeillä omin päin. ”Ennen kipulääkkeen käyttöä on otettava yhteys neuvolaan tai lääkäriin. Puolivuotiaasta lähtien lapsella on käytössä samat lääkkeet kuin aikuisellakin.”

Parasetamoli ei aina ole ensisijainen kipulääke lapselle

Lapselle sopivia kipu- ja kuumelääkkeitä ovat parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni ja ketoprofeeni sekä reseptillä saatava naprokseeni. ”Ensisijainen vaihtoehto lapsen kivun ja kuumeen hoidossa on ollut parasetamoli, mutta tulehduskipulääkkeet ovat tehokas vaihtoehto lyhytaikaisessa käytössä.”

Lapsen kipu on usein tulehduskipua, joten parasetamolin sijaan voi käyttää tulehduskipulääkettä.

Suppo vai tabletti?

Parasetamolia on annettu lapsille perinteisesti suppoina, mutta niistä ollaan vähitellen luopumassa. Lääkeaineen imeytyminen peräsuolen kautta on havaittu epävarmaksi. "Paras tapa antaa kipulääke on suun kautta joko kiinteänä tai suussa liukenevana tablettina. Omissa tutkimuksissani olen havainnut, että lapset pystyvät nielemään pienikokoisia tabletteja ongelmitta", Hannu Kokki huomauttaa.

Liuosmuotoiset lääkkeet ovat käteviä, mutta niiden kanssa on oltava huolellinen. "Lääkepulloa pitää käännellä puolenkymmentä kertaa ennen annostelua. Niin varmistetaan, että lääkeaine jakautuu pulloon tasaisesti. Jos ravistelua ei tee, ensimmäisissä annoksissa lapsi saa vain lisäaineita. Kaikki vaikuttava aine voi jäädä pohjalle, ja viimeisissä annoksissa lapsi saa sitä liikaa."

Toisinaan kivunhoitoa arastellaan varsinkin pienten lasten kohdalla. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat saavat apteekissa neuvoja lapsen kivun lievittämiseen. "Kun kipuun on selkeä syy, sitä voi hoitaa kohtuullisen turvallisesti parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden avulla.

Kipulääkettä annostellaan painon mukaan

Paino on Kokin mukaan parempi perusta kipulääkkeen annostelulle kuin ikä. ”Paras tapa antaa kipulääke on suun kautta joko kiinteänä tai suussa liukenevana tablettina. Liuosmuotoiset lääkkeet ovat käteviä, mutta niiden kanssa on oltava huolellinen.”

Liuosmuotoisen lääkkeen lääkepulloa tulee käännellä puolenkymmentä kertaa ennen annostelua. Näin lääkeaine jakaantuu tasaisesti pulloon.

Milloin mennä lääkäriin?

Jos lapsi on perusterve ja kivulle löytyy selkeä syy, kuten rokotuksessa käynti tai hampaanpoisto, kipulääkkeen käyttö on Kokin mukaan kohtuullisen turvallista. "Silloin kun korvakierteestä kärsinyt lapsi herää yöllä itkemään, kipu korvassa on siihen todennäköisin syy. Hänelle voi antaa heti kipulääkkeen, mutta seuraavana päivänä pitää käydä varmistamassa, onko kyseessä korvatulehdus."

Kun kivun syy on ilmiselvä, kipulääkkeen käyttöä varten ei tarvitse pyytää ammattilaisen arviota. Mutta jos kipu pitkittyy tai kipuja ilmenee toistuvasti, yhteydenotto lääkäriin on järkevää. "Infektioiden yhteydessä nyrkkisääntönä on, että jos lapsen yleisvointi on hyvä ja hän syö ja juo normaalisti, kipulääkettä voi käyttää, mikäli kuumeesta ja kivusta aiheutuu epämiellyttävä olo. Jos kipu pitkittyy ja kestää useita päiviä tai jos yleisvointi heikkenee, lapsi täytyy viedä tutkittavaksi", Kokki neuvoo.

Kokin mukaan lapsi kannattaa viedä tutkittavaksi myös silloin, jos lapsella on toistuvaa päänsärkyä tai aamupäänsärkyä, johon liittyy pahoinvointia. Myös oikeaan alavatsaan paikantuva vatsakipu on syy hakeutua lapsen kanssa lääkäriin.

Silloin kun lapsella on ripulia tai oksentelua, hänelle ei pidä antaa särkylääkettä. "Oksentelun vuoksi lapsi on menettänyt paljon nestettä, eikä omatoiminen kivunlievitys lääkkeellä ole turvallista. Munuaistoiminta voi heikentyä", Kokki perustelee.