Kipu on yleisin tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen syy. Lähes jokainen meistä on joskus kokenut jonkinasteista kipua.
Kouluikäisellä lapsella päänsärky on tavallinen vaiva. Koulun aloitukseen liittyy selkeä päänsäryn yleistyminen. Liikunnan määrään, netin käyttöön, ruokailu- ja nukkumistapoihin, sekä koulun sujumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Toistuva päänsärky on kuitenkin vain harvoin vakavan sairauden oire.
Yleensä kyseessä on jännityspäänsärky, jossa kipu on kuin päätä puristava vanne. Kipu johtuu niskalihasten jatkuvasta supistuksesta ja liittyy yleensä psyykkiseen tai fyysiseen stressiin. Lepo on paras ensiapu, tavallisia kipulääkkeitä voidaan käyttää tarvittaessa.
Toistuvat tulehdussairaudet kuten allergia tai poskiontelotulehdus saattavat nekin aiheuttaa päänsärkyä. Muita yleisiä aiheuttajia ovat purenta- tai ryhti- tai silmän taittoviat. Myös kova kuume voi aiheuttaa päänsärkyä. Uniapnea voi aiheuttaa aamuista päänsärkyä, joten mikäli lapsi kuorsaa jatkuvasti nukkuessaan, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Mikäli päänsärky aiheuttaa puhumisvaikeuksia tai lapsi on veltto ja haluton, tai lapsella on kova kuume ja jäykkä niska, on lääkäriin lähdettävä heti.
Joskus päänsäryn taustalla on migreeni. Migreeni on perinnöllinen, joten jos vanhemmista toinen sairastaa sitä, voidaan lapsen toistuvaa päänsärkyä epäillä myös sen aiheuttamaksi. Lapsen migreeni voi olla tavallinen tai auraoirein alkava muoto. Tyypillisin puhkeamisajankohta on esikoulun tai koulun alkamisen yhteydessä.
Migreenikohtauksen laukaisijoina voivat toimia esimerkiksi väsymys, valo- ja meluärsykkeet. Erilaiset jännittävät tilanteet, kuten esiintyminen tai juhlat, voivat myös aiheuttaa kohtauksen. Kohtaus alkaa yleensä äkillisesti, mutta esioireet voivat alkaa myös jo edellisenä päivänä. Auraoireet edeltävät päänsärkyä. Kohtauksessa lapsi on selvästi sairas ja pahoinvoiva. Kohtaus päättyy usein oksentamiseen, nukahtamisen jälkeen oireet ovat poissa. Migreenikohtauksia ilmaantuu enintään pari kertaa viikossa.
Migreenin hoidossa rentoutumiskyky on tärkeä. Säännöllinen liikunta on avuksi, samoin säännöllinen ja riittävä lepo. Terveellinen ruokavalio ja kohtauksia aiheuttavien tekijöiden välttäminen auttavat nekin. Lääkehoidossa on tärkeää antaa riittävän suuri määrä lääkettä heti ja uusia annos tarvittaessa.
Parasetamoli käy kaiken ikäisille, oraalisuspensiona ibuprofeeni yli 3 kuukautisille. Jos oksentelu haittaa lääkkeenottoa, voi turvautua peräpuikkoihin. Lääkäri voi määrätä hoidoksi triptaaneja. Estohoito on aiheellista, mikäli kohtaukset toistuvat monta kertaa kuukaudessa tai ovat erityisen pahoja. Ensisijainen estolääke lapsilla on propranololi.
Lähteet:
Hämäläinen M. Tietoa potilaalle: Lasten päänsärky. Lääkärikirja Duodecim. 20.8.2012. www.terveysportti.fi, haettu 19.6.2013.
Lasten päänsärky. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013; 126(14):1741-2. Käypä hoito –suosituksen päivitystiivistelmä. Näytön paikka.
Pihko H. Lapsen päänsärky. Lääkärin käsikirja. 25.1.2013. www.terveysportti.fi, haettu 19.6.2013.