Pääkipu on lähes aina vaaratonta

Päänsärky on melkein aina vaaratonta. Tämä ei tarkoita, että pääkipu ei voisi olla inhottavaa ja jopa toimintakyvyn lamaavaa – mutta kivun taustalla on harvoin mitään vaarallista.

Pääkipu ei ole sairaus vaan oire, vähän kuten polvikipu, vatsakipu tai huimaus.

Päänsärkyä voi ilmetä kerran elämässä, kuukaudessa, viikossa tai sitä voi olla koko ajan. Kipu voi olla ainoa oire tai siihen voi liittyä muita oireita.

Pääkipu voi olla lievää tai kovaa, mutta koska kipu on henkilökohtainen kokemus, ei ole yksiselitteistä mitä kova kipu oikeastaan tarkoittaa.

Syitä, joiden takia päätä särkee, on lukemattomia erilaisia.

Hyvä tietää: primääripäänsäryt ja sekundaariset päänsäryt

Suurin osa pään alueen kivuista johtuu primääripäänsäryistä. Niiden taustalla on jokin sairaus, jonka yksi pääasiallisista oireita tai ainoa oire on pään alueen kipu. Tyypillisesti näitä sairauksia ovat:

  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • sarjoittainen päänsärky
  • kolmoishermosärky

    Joskus, mutta hyvin harvoin pääkipu on sekundääristä päänsärkyä. Silloin päänsäryn takana on jokin mahdollisesti vakavampi sairaus, kuten:

    • aivoverenvuoto
    • aivokalvontulehdus
    • aivokasvain

    Iso osa pääkivuista on jännityspäänsärkyä

    Jännityspäänsärky on kaikkein tavallisinta päänsärkyä.

    • Pääkipu tuntuu usein tasaisena särkynä, johon ei liity muita oireita, kuten vaikka migreenissä huono olo ja aistiyliherkkyys.
    • Kipu on lievempää kuin esimerkiksi migreenissä.
    • Kipua voi tulla välillä tai se voi olla jatkuvaa.

    Se, mistä jännityspäänsäryssä on kyse, tunnetaan huonosti. Jännityspäänsärky ei edes välttämättä ole paras mahdollinen termi kuvaamaan asiaa.

    • Jännityspäänsäryn syntyyn ajatellaan liittyvän niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitysoireet, mutta ilmiö voi olla monimutkaisempi.
    • Jännityspäänsärkyyn vaikuttavat myös masennus, ahdistus, kuormittavat elämäntilanteet ja muut henkiset syyt.
    • Taipumus jännityspäänsärkyyn vaihtelee eri ihmisillä.

    Päätä voi särkeä vaikka huonosti nukutun yön jälkeen. Se ei välttämättä tarkoita, että kipu johtuisi unen puutteesta, vaan pikemminkin huono yö on tekijä, joka laukaisee jännityspäänsäryn. Samoin voi käydä vaikka jännittävän tilanteen yhteydessä – jännitys ei ole kivun syy, vaan voi laukaista sen.

    Migreenissä päänsärky ei ole ainoa oire

    Migreeniin liittyy pääkivun lisäksi muita oireita, kuten pahoinvointi ja valonarkuus. Migreenin iskiessä tekee usein mieli hakeutua lepoon. Oireet voivat kestää tunteja tai päiviä.

    Migreeni tulee kohtauksina: se alkaa, kestää ja loppuu. Joillakin oireeton vaihe saattaa kestää vuoden, toisilla päivän. Migreeni voi myös kroonistua eli muuttua jatkuvaksi.

    Migreenikohtauksessa voi olla eri vaiheita: ennakko-oireita, auraoireita, varsinainen päänsärky ja jälkivaihe.IHA-Paansarky-730x400.jpg

    Sarjoittainen päänsärky sekoitetaan migreeniin

    Sarjoittainen päänsärky sekoitetaan usein migreeniin. Niin voi käydä lääkäreillekin, ja siksi sairautta saatetaan hoitaa väärin. Sarjoittaiseen päänsärkyyn viittaavat nämä oireet:

    • Pääkipu on erittäin kovaa, kovempaa kuin migreenissä.
    • Kohtaukset ovat lyhempiä kuin migreenissä, viidestätoista minuutista muutamaan tuntiin. Kohtaus voi toistua useamman kerran saman vuorokauden aikana.
    • Kipu on tyypillisesti poraavaa kipua toisen silmän takana – kuin joku työntäisi sinne ruosteista naulaa.
    • Kivun puoleinen silmä voi vuotaa, punoittaa ja roikkua.
    • Saman puolen sierain voi mennä tukkoon ja vuotaa.
    • Olo voi olla levoton ja paikoillaan oleminen hankalaa, toisin kuin migreenissä, jolloin halutaan usein mennä lepäämään.

    Sarjoittainen päänsärky on harvinainen, mutta Suomessa arviolta 10 000–15 000 ihmistä sairastaa sitä.

    Kolmoishermosärky tuntuu sähköiskulta

    Kolmoishermosärky on erityyppistä kuin muut päänsäryt.

    Kasvojen alueella kulkeva kolmoishermo haarautuu kolmeen osaan: ylin otsaan, keskimmäinen poskipäähän ja alin alaleuan alueelle.

    Kolmoishermosäryssä tyypillinen oire on tuikkaava, sähköiskumainen kipu poskipäässä. Kipu voi tuntua jopa kymmeniä kertoja päivässä.

    Kipu voi tulla ilman näkyvää syytä, mutta se voi tulla myös esimerkiksi kevyestä kosketuksesta kasvoihin, syömisestä, tuulenvireestä tai hampaiden harjaamisesta.

    Särky johtuu joskus siitä, että jokin puristaa kolmoishermoa.

    Muita pääkivun syitä purennasta uniapneaan

    Päässä voi olla kaikenlaista epämääräistä jomotusta, joka tulee ja menee. Päänsärkyyn on lukemattomia syitä, tässä niistä muutama.

    • Uniapneasta voi seurata päänsärkyä aamuisin.
    • Mikä tahansa pään alueen tulehdus voi aiheuttaa kipua pään alueella, kuten hammasjuuren tulehdus.
    • Infektioissa, kuten koronassa, influenssassa tai flunssassa monella on päänsärkyä, mutta se on harvoin taudin ainoa oire.
    • Purentaongelmat voivat aiheuttaa päänsärkyä. Toisaalta niistä johtuvat kivut voivat olla jännityspäänsärkyä, toisaalta esimerkiksi hampaiden kova narskutus öisin voi pahentaa migreenioireita.

    Päänsärky otsassa tai ohimolla – mitä kivun paikka kertoo?

    Joskus kipu tuntuu selvästi tietyssä kohtaa päätä. Kertooko jotain kivun syystä, jos vaivana on esimerkiksi päänsärky takaraivossa tai pääkipu otsalla?

    Lähtökohtaisesti ei. Esimerkiksi migreenissä kipu voi yhdessä kohtauksessa tuntua molemmilla puolilla päätä, toisella kertaa vain toisella puolella ja kolmannella kertaa jollain ihan muulla tavalla.

    Joissain tilanteissa kivun paikka on olennainen: pääkipu silmän takana viittaa sarjoittaiseen päänsärkyyn ja kolmoishermosärky tuntuu kolmoishermon alueella.

    Lääkepäänsärky: itseään ruokkiva kierre

    Lääkepäänsäryn taustalla on tavallisesti migreeni. Kun kohtauksia on enemmän, kohtauslääkettä otetaan enemmän, jolloin lääkkeen liikakäyttö ruokkii oireita.

    Sen takia migreenin kohtauslääke triptaania tulisi ottaa enintään kymmenenä päivänä kuukaudessa.

    Myös tulehduskipulääkkeistä voi tulla lääkepäänsärkyä. Niitä saisi ottaa enintään viitenätoista päivänä kuukaudessa.

    Kolme syytä hakeutua pääkivun takia arvioon

    1. Räjähtävä, äkillinen päänsärky – varsinkin, jos se alkaa ponnistaessa.
    2. Jos aamuyöllä herää päänsärkyyn, voimakkaaseen pahoinvointiin ja oksenteluun. Yksi kerta ei kerro mistään vakavasta, mutta jos sama toistuu joka yö viikkojen ajan, on se syy hakeutua aivojen kuvantamiseen.
    3. Mikä tahansa uuden tyyppinen päänsärky yli 50-vuotiaana. Esimerkiksi migreeni harvoin alkaa yli viisikymppisenä.

    Kova päänsärky – pitääkö huolestua?

    Vaikka pääkipu olisi kovaa, ei se ole itsestään selvä vaaran merkki. Esimerkiksi migreenikipu voi olla hyvinkin kovaa. Sarjoittainen päänsärky on kaikkein kovinta pääkipua, sitä voi verrata synnytyskipuun. 

    Yksittäinen kova päänsärky ei ole huolestuttava oire vaan se, että kipu alkaa räjähtämällä nollasta sataan sekunneissa.

    Milloin lääkäriin pääkivun takia?

    Yksiselitteistä rajaa ei ole. Jos esimerkiksi migreeni vaivaa kerran vuodessa ja se menee ohi tulehduskipulääkkeen avulla, ei ole tarvetta mennä lääkäriin.

    Lääkäriin voi hakeutua, jos pääkipu on niin voimakasta, että itsehoitolääkkeet eivät riitä tai päänsärkyä on usein, esimerkiksi viikoittain.

    Päänsärkypäiväkirja on hyvä apuväline

    Kannattaa pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon kirjaa särkypäivät ja otetut lääkkeet. Päiväkirjasta on apua lääkärille vastaanotolla. Sen avulla myös itse pysyy kärryillä siitä, kuinka paljon lääkkeitä todellisuudessa käyttää.

    Mikä auttaa pääkipuun?

    Pääkivun oikea hoito riippuu päänsäryn syystä.

    Jännityspäänsärky

    Kun päätä alkaa särkeä, ei oikein muuta voi tehdä kuin ottaa tulehduskipulääkettä tai parasetamolia

    Koska jännityspäänsärky tunnetaan huonommin kuin esimerkiksi migreeni, lääkäreillä on siihen heikommin tarjolla täsmähoitoja. Joskus sen estohoitoon voidaan käyttää vanhan polven mielialalääkettä eli amitriptyliiniä pienellä annoksella.

    Jännityspäänsärystä kärsivän on hyvä kiinnittää huomio ennaltaehkäisyyn. Apua voi tuoda esimerkiksi:

    • parempi työergonomia
    • sopiva liikuntaharrastus
    • vuorokausirytmin rukkaaminen säännöllisemmäksi.

    Migreeni

    Joillekin riittää tulehduskipulääke tai parasetamoli, mutta usein migreenikohtaukset ovat niin voimakkaita, että perussärkylääkkeillä ei pärjää.

    • Lääkäri voi määrätä kohtausten hoitoon täsmälääkkeitä eli triptaaneja tai gepantteja.
    • Jos kohtauksia on tiheästi – viikoittain tai useammin – lääkäri voi tapauskohtaisesti määrätä estolääkityksen.
    • Krooniseen migreeniin voidaan antaa botuliini-injektioita.
    • Vaikean migreenin estohoitoon käytetään CGRP-vasta-aineita. 

    Sarjoittainen päänsärky ja kolmoishermosärky

    Sarjoittaisen päänsäryn hoidossa olennaisinta on, että se tunnistetaan ja erotetaan migreenistä, jotta asiaan vihkiytynyt lääkäri voi suunnitella hoidon.

    Kolmoishermosäryn estohoidossa käytetään tyypillisesti epilepsialääkettä.

    Asiantuntija: neurologi Ville Artto
    Lähteenä myös: Terveyskirjasto, Jännityspäänsärky

    Teksti: Jenni Kleemola