Kipu on yleisin tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen syy. Lähes jokainen meistä on joskus kokenut jonkinasteista kipua.
Migreeni on tyypillinen päänsäryn aihe. Noin 10 % väestöstä sairastaa sitä, tyypillisemmin naiset. Migreenin syntysyytä ei tarkasti tunneta. Kyseessä on ilmeisesti periytyvä häiriö aivorungon hermotumakkeissa.
Migreenikohtaukset jaetaan aurallisiin (15 %) sekä aurattomiin (85 %) kohtauksiin. Ennakko-oireina voi olla väsymystä, haukottelua, makean himoa ja mielialan muutoksia. Aurallisessa kohtauksessa päänsärkyä edeltävät lisäksi tyypillisesti näköhäiriöt, mutta joskus myös muut neurologiset häiriöt, kuten puhevaikeus tai toispuoleinen puutuminen. Nämä oireet kestävät muutamasta minuutista tuntiin. Auravaiheen lopuksi alkaa useimmiten sykkivä, toispuoleinen kohtalainen tai kova päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Auraton kohtaus alkaa suoraan päänsäryllä. Molempiin kohtaustyyppeihin voi liittyä lisäksi ihon kalpeutta ja suolisto-ongelmia kuten ripulia.
Migreenikohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi, alkoholi, hajut tai kirkkaat valot. Migreeniä sairastavilla naisilla voi esiintyä myös kuukautismigreeniä, joka on auraton kohtaus, ja jonka alkamisajankohta vaihtelee ensimmäisestä vuotopäivästä kaksi vuorokautta eteen- tai taaksepäin. Todennäköisin laukaiseva tekijä on estrogeenihormonitason aleneminen.
Migreenikohtauksessa oireita helpottavat usein lepo rauhallisessa, pimeässä paikassa sekä kylmäkääre. Mikäli lääkehoito tuntuu tarpeelliselta, voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Migreenilääkitykseen voidaan tarvittaessa yhdistää pahoinvointilääke. Vaikeissa kohtauksissa lääkäri voi määrätä triptaaneja.
Estolääkitystä harkitaan, mikäli migreeniä esiintyy kuukaudessa neljä kertaa tai useammin. Lääkityksellä kohtausten määrä voi vähentyä, mutta kokonaan kohtauksia ei kyetä lopettamaan. Myös erilaiset psykologiset hoidot ja rentoutushoidot ovat mahdollisia. Samoin voidaan kokeilla fysikaalisia hoitoja ja akupunktuuria. Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä vähentämään kohtauksia laukaisevia tekijöitä.
Lähteet:
Färkkilä, Markus. Migreeni. Lääkärin käsikirja 2009. www.terveysportti.fi, haettu 23.1.2013.
Mustajoki, Pertti. Tietoa potilaalle: Migreeni. Lääkärikirja Duodecim 2010. www.terveysportti.fi, haettu 23.1.2013.
Suomen Migreeniyhdistys ry. Kuukautismigreeni. http://www.migreeni.org/perustietoa/naisten_migreeni.html, haettu 23.1.2013.