Univaje, univelka, unettomuus – tunne unihäiriöt

Erilaiset unihäiriöt ovat tavallinen vaiva, josta monet kärsivät jossain vaiheessa elämää. Jos unihäiriö jatkuu viikkoja, on syytä hakea apua. Jo sitä ennen on hyvä miettiä omia nukkumistapoja.

Toiminnallinen unettomuus

Toiminnallinen unettomuus on kaikille tuttua jännittävien tilanteiden tai elämänmuutosten yhteydestä. Se on lyhytaikaista, luonnollista unettomuutta, joka menee ohi kunhan jännittävä tilanne päättyy. Parin yön unettomuus ei ole haitallista ja useimmat nukkuvatkin sen jälkeen hyvin ilman ongelmia.

Elimellisistä syistä johtuva unettomuus

Unihäiriö voi johtua myös elimistön häiriötilasta. Krooniset kivut, kilpirauhasen liikatoiminta, masennus ja muut mielialahäiriöt, vaihdevuosioireet, eturauhasen liikakasvu sekä pitkälle edennyt diabetes voivat vaikeuttaa nukkumista.

Salakavala uneen vaikuttava sairaus on uniapnea, joka häiritsee syvää unta. Uniapneassa hengitystiet ahtautuvat  unen syventyessä, ja ihminen havahtuu takaisin pinnalliseen uneen. Näin ihminen ei saa koskaan virkistävää syvää unta. Uniapnea ei välttämättä oireile muutoin kuin päiväaikaisena väsymyksenä. Usein siihen liittyy myös katkonaista kuorsausta. Ylipaino on yleisin uniapnean syy.

Myös nautintoaineet kuten kofeiini ja alkoholi sekä jotkut lääkkeet aiheuttavat unihäiriöitä.

Kronobiologiset häiriöt

Kronobiologiset unihäiriöt tarkoittavat uni-valverytmin epäsäännöllisyyttä. Vuorotyö ei sovellu kaikille. Usein ihmiset nukkuvat arkena liian vähän ja univajetta yritetään kuroa takaisin viikonloppuna. Univaje käynnistää kuitenkin elimistössä hormonaalisia ja tulehduksellisia muutoksia eikä niitä voi täysin korjata viikonlopun nukkumisella.

Viivästynyt unirytmi

Ihmisen luonnollinen vuorokausirytmi on hiukan yli 24 tuntia, mikä johtaa joillakin helposti viivästyneeseen unirytmiin. Silloin nukkumaanmeno siirtyy joka ilta myöhemmäksi, ja lopulta uni alkaa vasta aamuyöstä. Tämä on ikään kuin ”sisäinen aikaerohäiriö eli jet lag”. Ratkaisu on herätä joka aamu samaan aikaan, myös viikonloppuna, ja jättää päiväunet väliin. Rytmin säilyttämistä talvisin saattaa auttaa kirkasvalolampun käyttäminen aamuisin.

Nukahtamisen vaikeutta aiheuttavat myös sähköiset laitteet kuten kännykkä, tabletit, tietokone ja televisio. Niiden sinisävyinen valo saattaa häiritä melatoniinin eritystä, joten ne pitäisi sulkea pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Juttua varten on haastateltu työterveyslääkäri ja psykoterapeutti Tiina-Leena Toivosta.