Uni on aivojen siivoustauko

Unen aikana aivoista poistuu kuona-aineita, joita sinne valveilla ollessa kertyy. Siinä yksi syy, miksi laadukas ja riittävä uni on hyvinvoinnille tärkeää.

Päiväsaikaan aivoihin kertyy kuona-aineita kuten beeta-amyloideja, joiden kasautuminen on yhteydessä muistisairauksien, muun muassa Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Uni onkin aivojen puhdistaja. Aivoissa on nestekiertojärjestelmä, jota voidaan verrata viemäriverkostoon, ja se toimii erityisesti nukkuessa.

Unen aikana aivovaltimoiden ympärillä olevien solujen välinen tila kasvaa kaksinkertaiseksi. Valtimoiden pulssien työntämä aivo-selkäydinneste pääsee silloin liikkumaan vapaammin solujen välissä ja huuhtomaan kuona-aineita pois laskimoita ympäröiviin viemäreihin. Aivojen nestekiertojärjestelmää kutsutaan nimellä glymfaattinen kierto.

Unen puhdistavan merkityksen ja glymfaattisen kierron osoitti tanskalainen Maiken Nedergaard vuonna 2013.

Dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta kannustaa satsaamaan hyvään yöuneen.

”Aivojen puhdistuminen on jälleen yksi syy, miksi kannattaa nukkua hyvin. Itsekin pyrin menemään ajoissa nukkumaan.”

Jokainen tietää kokemuksesta, miten tahmeasti ajatus kulkee unettoman jakson tai jo yhdenkin huonosti nukutun yön jälkeen.

Uutta tietoa aivoista

Ihmisen vanhetessa aivojen nestekiertojärjestelmä ja unen aikainen puhdistuminen toimivat heikommin kuin nuorilla. Toisaalta iäkkäät ihmiset myös nukkuvat huonommin.

”Johtuuko huonompi glymfaattinen kierto huonosta unesta, vai huono uni hidastuneesta nestekierrosta? Vielä ei tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus”, Kiviniemi sanoo.

Vesa Kiviniemen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on Nedergaardin kanssa yhteistyössä tutkinut ensimmäisenä ihmisten aivojen glymfaattista kiertoa toiminnallisella magneettikuvantamisella.

Kun aivojen spontaani toiminta tunnetaan normaalitilassa, löydetään ehkä myös merkkejä, joilla aivosairauksia voidaan herkemmin tunnistaa varhaisessa vaiheessa.

Aivotkin hengittävät

Oululaisryhmä on havainnut ensimmäisenä maailmassa, että myös hengitysliikkeet heijastuvat glymfaattiseen kiertoon. Hengitysliikkeet näkyvät toiminnallisessa magneettikuvassa rauhallisena aaltoiluna, joka noudattaa hengityksen tahtia.

”Aivotkin hengittävät. Sydämen syke tuntuu valtimoissa pulsseina ja hengitysliike välittyy laskimoihin samoin huojuntana”, Kiviniemi kuvailee.

Hengityksen aikaansaamat paineenvaihtelut välittyvät aivojen laskimoihin asti. Hengitettäessä aivolaskimoita ympäröivät glymfaattiset viemärit huojuvat hengityksen tahtiin ja pumppaavat aivokudoksesta kuona-aineita.

”Tämä on esimerkki ihmiskehon nerokkuudesta. Sydämen ja keuhkojen toiminnalla huolehditaan samalla kertaa niin kaasujen kuin kuona-aineiden kuljetuksesta.”

 

Teksti: Pirkko Koivu

Lue lisää aiheesta:

#uni