Näin suojelet hammaskiillettä

Hammaskiille suojaa hampaita reikiintymiseltä. Suun bakteerit, erilaiset hapot ja liian voimakas harjaus voivat kuitenkin vaurioittaa hammaskiillettä. Tuhoutunut kiille ei palaudu, joten sitä kannattaa suojella.

Oireet

Muutokset hammaskiilteessä syntyvät pikkuhiljaa. Hampaiden pinnalle jääneen bakteeriplakin tuottamat hapot alkavat syövyttää kiillettä, jos hampaita ei harjata hyvin. Myös monet happamat ruuat ja juomat kuten mehut, energiajuomat, maustetut kivennäisvedet, etikkaiset salaatinkastikkeet ja sitrushedelmät aiheuttavat hampaan kiilteen liukenemista eli eroosiota. Sylki neutraloi bakteeriplakin tuottamia happoja ja suojaa hampaita. Jatkuva napostelu estää syljen suojaavan vaikutuksen.

Kiillettä voivat liuottaa myös kehon sisältäpäin tulevat hapot esimerkiksi refluksitaudin ja oksentamisen yhteydessä. Voimakas hampaiden harjaus ja narskuttelu voivat niin ikään aiheuttaa vaurioita kiilteelle.

Kiillevaurio oireilee hyvin yksilöllisesti. Useimmiten oireena on vihlonta erityisesti kylmien ruokien tai kylmän hengitysilman yhteydessä ja hampaan värin muuttuminen mattamaiseksi. Etuhampaiden kärjet voivat rispaantua ja hammas haurastuu, mikä voi aiheuttaa lohkeamista.

Hoito

Kiillevauriot ovat usein hankalia ja kalliita hoitaa eikä tuhoutunut kiille palaudu koskaan ennalleen. Eroosio pitäisi saada pysähtymään heti alkuunsa, joten tärkeintä on ennaltaehkäisy.

Kiilteen suojaamiseksi ja eroosion etenemisen pysäyttämiseksi muutokset ruokavaliossa ovat ensisijaisia. Happamien ruokien ja juomien määrä kannattaa vähentää minimiin. Happamien ruokien jälkeen on hyvä syödä ksylitolipurukumia tai pastilleja, pala juustoa tai maitoa happohyökkäyksen pysäyttämiseksi. Lisäksi tulisi välttää jatkuvaa napostelua, jolloin sylki pystyy neutraloimaan syömisen aiheuttaman happohyökkäyksen.

Hampaat kannattaa harjata fluoria sisältävällä tahnalla ennen aamupalaa. Jos hampaat pestään ruokailun jälkeen, happojen vaikutus voimistuu. Harjaa ei myöskään saa painaa liian kovaa. Hammastahnaa ei huuhdota pois, vaan pieni määrä jätetään suuhun suojaamaan hampaita. Vihloville hampaille on saatavilla myös vihlomista helpottavia hammastahnoja.

Mikäli kiilteen vauriot johtuvat narskuttelusta tai voimakkaasta purennasta, hoitona käytetään hammaslääkärin tekemää purentakiskoa.

Milloin lääkäriin?

Jos oireet jatkuvat kotihoidosta huolimatta ja vähänkin epäilee kiillevaurioita, on syytä mennä hammaslääkäriin. Hampaat kannattaa joka tapauksessa käydä tarkistuttamassa säännöllisesti, sillä muutokset voivat olla niin pieniä, etteivät ne vielä oireile.

 

Asiantuntijana hammaslääkäri Anne-Mari Sillman-Tarhio Itäväylän Hammaslääkäreistä

Teksti: Suvi Huttunen