Mikä on, kun ei luista?

Kroonista ummetusta esiintyy 1–6 prosentilla terveistä aikuisista. Naiset kärsivät ummetuksesta miehiä useammin. Iän myötä vaiva yleistyy. Vähän liikkuvista vanhuksista ummetusta on jopa 80 prosentilla. Nyrkkisääntönä on, että jos kakka ei tule kolmeen päivään, voidaan puhua ummetuksesta. ”Ummetusta on kahdenlaista. Joko ulostetta ei tule tai ulostaminen on vaikeaa ja vessassa käynti hirveää ähinää”, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen.

Syynä kovaan vatsaan voi olla liikunnan vähyys, vähäkuituinen ravinto, riittämätön nesteiden saanti tai ulostamistarpeen laiminlyönti. ”Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että he eivät mene vessaan silloin kun pitäisi. Kun sitä tekee tarpeeksi pitkään, ei kohta tarvitse mennä vessaan ollenkaan, kun on opettanut suolen huonoille tavoille.”

Usein yksiselitteistä syytä ummetukseen ei ole ja vatsa voi olla kovalla, vaikka elämäntavat olisivat kunnossa. Stressi, kiire ja mielialat voivat vaikuttaa ruoansulatukseen. Ummetusta voi hoitaa korjaamalla ruokavaliota, lisäämällä liikuntaa ja vedenjuontia sekä omaksumalla säännöllisen ulostusrytmin. Apua saa myös apteekista. Suolen sisältöä pehmentävät ja lisäävät laksatiivit soveltuvat pitkäaikaisen ummetuksen hoitoon ja suolen liikettä aktivoivat laksatiivit helpottavat nopeasti akuuttia ummetusta.

”Ummetuksen lääkehoitoa yleensä pelätään ja sanotaan, että jos lääkkeitä rupeaa käyttämään, ummetus pahenee, mutta se ei niin ole. Ummetuslääkkeitä saa käyttää pitkän aikaa, koska kyse on kroonisesta vaivasta, ja lääkkeitä tarvitaan pitkään”, Pesonen painottaa. Lääkärissä on syytä käydä, jos oireet eivät lääkkeistä huolimatta helpota tai jos ummetukseen liittyy hälyttäviä oireita, kuten pahenevaa vatsakipua, ulostamiseen liittyvää kipua, veriulostetta, laihtumista tai väsymystä tai jos suvussa on esimerkiksi paksusuolisyöpää. Iäkkäämpien ihmisten kannattaa käydä lääkärissä, vaikka hälyttäviä oireita ei olisikaan.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on suomalaisittain yleinen vaiva, joka kiusaa varsinkin nuoria naisia. Sitä esiintyy 2–3 naisella ja 1–2 miehellä kymmenestä. Oireisiin kuuluu vatsan turvottelua, eri puolilla vatsaa tuntuvaa kipua ja suolen toiminnan muutoksia. Masu on välillä kovalla ja välillä kuralla. ”Vatsa turpoilee, on epämukava ja kipeä, ja ulostaminen on hankalaa. Joskus on niin, että vessassa käynnin jälkeen pitää kohta mennä uudestaan”, Pesonen kuvailee. Ärtyneen suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva, joka on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus. Suolessa ei ole vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Jos vaiva on ripulipainotteinen, on syytä tutkia, johtuisiko se keliakiasta tai laktoosi-intoleranssista. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireisiin voi vaikuttaa omin konstein. Vaivaan liittyvää ummetusta voi hoitaa samoin kuin ummetusta muutenkin. Ruokavalion muuttamisessa oma kokemus on paras opas: toistuvasti vaivoja aiheuttavia ruoka-aineita vältetään. ”Hiilihydraattien vähentäminen monesti auttaa turvotteluun ja vatsan epämääräiseen huonoon oloon”, Pesonen sanoo.

Teksti: Tuisku Pirttimäki